Verkkouutiset

Elina Lepomäki: Mitä sitten, jos sote-esitys kaatuisi?

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan nykytilanteen pitäisi antaa kehittyä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Elina Lepomäen mukaan hänen sote-kritiikissään ei ole kyse siitä, että pitäisi toteuttaa jokin ”Lepomäen malli” tai jonkinlainen suuri kokonaisuudistus, jonka taakse ei saada poliittista konsensusta.

–  Ei. Kyse on siitä, että annettaisiin nykytilanteen kehittyä. Täydellistä sote-ratkaisua ei ole olemassakaan, joten kyse on pikemmin riskitason valinnasta. Verorahoilla ei pitäisi ottaa nyt esitetyn uudistuksen kokoista riskiä, erityisesti kun kukaan ei enää puhu siitä, että se edes perustapauksessa säästäisi rahaa. Suomen sote-menot ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin maltilliset, Lepomäki kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.

Moni on perustellut uudistusta sillä, ettei optimaalista mallia ole mahdollista löytää ja että tärkeintä on tehdä edes jonkinlainen uudistus nykymalliin.

Elina Lepomäki kysyy, ”mitä sitten, jos esitys kaatuisi”. Hänen mukaansa uudistus olisi ”harppaus väärään eikä pieni askel oikeaan suuntaan”. Lepomäen mielestä monet hallituksen esityksen mukaiset tavoitteet toteutuvat jo nyt useissa kuntayhtymissä ympäri maata ja kehitys myös jatkuisi samaan suuntaan ilman maakuntauudistustakin.

– Päinvastoin, on sääli lähteä rikkomaan Eksoten, Siun soten ja suurten kaupunkien ratkaisuja sen vuoksi, että halutaan näennäisesti samanlainen ratkaisu ympäri maata, vaikka alueet ovat lähtökohtaisesti täysin erimitallisia. Nykymallin evoluutio vie toki aikaa, mutta nyt kaavailussa olevalle jättiuudistuksellekin on odotettavissa 10 vuoden siirtymäaika. Esimerkiksi Siun sote polkaistiin pystyyn alle kahdessa vuodessa.

Villiä kilpailua

Sote-asiantuntijaryhmän jäsenet THL:n ylijohtaja Marina Erhola, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja Aalto yliopiston tutkimusjohtaja Katriina Silander ottivat viikonloppuna kantaa sote-uudistuksen toteuttamisen puolesta.

Asiantuntijat kiistivät julkisuudessa maalailtuja uhkakuvia uudistuksen varjopuolista ja muistuttivat, että sen kaatuminen johtaisivat nopeaan yksityistämiseen ja eriarvoistumisen kasvuun.

– Sote-uudistuksen lainsäädännöllä rajattu kehitys on parempi kuin palvelujärjestelmän villi kehitys, kolmikon Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa todettiin.

Elina Lepomäen mukaan ”villi” -käsitteen ymmärtää, jos ei perusta alun perinkään kilpailun päälle. Hän toteaa kilpailun olevan aina villiä, jos sen annetaan toimia.

– Jos halutaan ihmisille valinnanvapautta ja kehittää järjestelmää parhaaseen mahdolliseen suuntaan, se tapahtuu aina kehitysprosessina. Evoluutio on “villiä”, mutta revoluutio sitä vasta onkin. Markkinoita ei voi suitsia; mutta mitä haitallisemmat kannustimet niille antaa, sitä haitallisempaan suuntaan ne kehittyvät.

Lepomäen mukaan markkinoiden keskittäminen ei palvele ihmisten etua pitkällä tähtäimellä.

Valinnanvapaus heikkenee

Taloustieteilijät ovat Elina Lepomäen mukaan sitä mieltä, että toimivassa sote-ratkaisussa täyttyvät kaksi keskeistä vaatimusta. Rahoittajan ja järjestäjän on oltava käsi kädessä ja järjestäjän ja tuottajan erillään.

– Esitetyssä mallissa kumpikaan ehto ei täyty ja molemmat kriteerit heikkenevät nykyisestä, vaikka sekään ei ole täydellinen. 1) Maakunta (järjestäjä) käyttää valtion rahaa ja 2) maakunta osallistuu palvelutuotantoon myös itse, hän kirjoittaa.

Lepomäki arvioi, että uudistus pikemminkin heikentää ihmisten valinnanvapautta sen sijaan, että lisäisi sitä. Hänen mukaansa markkinoiden syrjäyttämisvaikutus johtaa siihen, että ne palveluntarjoajat, jotka eivät nauti julkista tukea eivät kykene kilpailemaan niiden kanssa, jotka sellaisesta hyötyvät.

– Maakunnan liikelaitos nauttii konkurssisuojaa, jonka vuoksi sen asema markkinoilla on turvattu. Myös yksityiset sote-keskukset pääsevät tulevaisuudessa osin suojattuun asemaan. Ne saavat kapitaatiokorvausten muodossa eräänlaista yritystukea, joka pitää niiden perustoiminnan pystyssä.

Palveluntarjoajien määrä tulee Lepomäen mukaan siis pienenemään.

Hän ennustaa, että perusterveydenhuollon jonot siirtyisivät kaavaillussa mallissa erikoissairaanhoidon puolelle. Se taas tulisi kalliiksi. Lepomäki pitääkin todennäköisenä, että sote-keskukset alkavat tarjota asiakkailleen maksullisia lisäpalveluita ja vakuutuksia, joiden puitteissa pääsee jonottamatta kyseisen yhtiön tarjoamaan erikoissairaanhoitoon.

– Ohituskaistan ottavat he, joilla on siihen varaa. Ohituskaistassa ei sinänsä ole mitään pahaa, jos ymmärtää, ettei sellaista sosialismia ole olemassakaan minne markkinoita ei syntyisi. Markkinat palvelevat ihmisten tarpeita.

Elina Lepomäen mukaan  ne elementit joiden vuoksi nykyistä järjestelmää kutsutaan eriarvoistavaksi eivät katoaisi esitetyssä ratkaisussa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)