Elina Lepomäki. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Elina Lepomäki: Lähihistorian selvittely odottaa yhä

Kansanedustajan mielestä vaikeneminen kuuluu huonosti länsimaiseen demokratiaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki puhui perjantaina Berliinin muurin murtumisen 30-vuotisjuhlaseminaarissa eduskunnassa. Lepomäen mukaan 1990-luvun alku merkitsi yhtä lailla kuin Saksalle murrosta meille suomalaisille.

– Neuvostoliiton romahtamisen ja talouslaman myötä Suomi ajautui valuuttakriisiin, joka käynnisti maassamme muutaman vuoden aikana sellaisen rakennemuutoksen, jollaista emme modernin historian aikana ole joutuneet kokemaan. Monessa perheessä tulevaisuus kariutui kerralla yrityksen konkurssin myötä; liian monen lapsen vanhemmat ajautuivat työttömyyteen, Elina Lepomäki totesi.

– Suomessa aukesivat kuitenkin samalla ovet avoimuudelle. 1990-luvulla seurasivat ensin oma kelluva valuutta kiinnitetyn sijaan, Euroopan unionin jäsenyys, sittemmin eurojäsenyys, kansainvälisen kaupan ja Nokian nousu, markkinoiden avautuminen.

Hänen mukaansa Suomen EU-jäsenyyden avittajana Saksan rooli oli keskeinen.

Pertti Salolainen muistelee Suomen Kuvalehdessä kuinka liittokansleri Helmut Kohlin iso nyrkki takoi Bonnissa tammikuussa 1994 pöytää: ”Teen kaikkeni, että Pohjoismaat tulevat EU:n jäseniksi, ja Suomea kohtaan minulla on erityisen lämmin kohta sydämessäni.”

Ei jätetä selvittämättä

Sosialismin ja neuvostovallan kaaduttua alkoi Elina Lepomäen mukaan monessa maassa Stasi-yhteyksien selvittely, ja Suomessa suojelupoliisi sai listan paristakymmenestä suomalaisnimestä Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelun edustajalta vuonna 1990.

– Supon silloisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan nimetty lista koostuu suomalaisista, jotka olivat yhteydessä viimeiseen Itä-Saksan turvallisuuspalvelun Stasin Helsingin-päällikköön. Tuota vihjelistaa ei ole tähän päivään mennessä avattu, eikä saatettu edes tutkimuskäyttöön, vaikka aineisto on vuosien aikana aiheuttanut runsaasti hämmennystä ja jopa vuotoja, Elina Lepomäki sanoi.

– Syyttely ei ole kenenkään etu, avoin tilinteko on. Suomessa lähihistorian selvittely odottaa edelleen tekemistään. Se tuntuu käsittämättömältä oman sukupolveni näkökulmasta.

– Tiitisen lista pitäisi avata ja samalla kertoa kansalle, että kyse on vain vihjelistasta. Ihmisiä ei oikeusvaltiossa tuomita pelkkien huhupuheiden perusteella, mutta oikeusvaltiossa ei myöskään jätetä Suomen turvallisuuden kannalta kriittisiä asioita selvittämättä vain siksi, että ne voivat olla joillekin osapuolille kiusallisia.

Hänen mukaansa ”vaikeneminen kuuluu huonosti siihen liberaalin länsimaisen demokratian järjestykseen, johon olemme viimeistään EU-jäsenyyden myötä itsemme lukeneet. Sille järjestykselle on kansalta ylivoimainen tuki. Status quon ylistäminen, mielipiteiden säästäminen ja periaatteellisen keskustelun väistäminen ovat asioita, jotka liitän lapsuuteni suljettuun 80-lukuun. Kaikilta osin ne eivät ole jääneet sinne”.

– Nyt, 30 vuotta muurin murtumisen jälkeen, olisi Suomessakin korkea aika perustaa asiantuntijaryhmä selvittämään oikeuskäytäntöä ja avoimuusperiaatetta Stasi-aineiston käsittelyn osalta. Tarvittaessa ryhmä voisi laatia pohjan Lex Stasille, lainsäädäntömuutoksille, joiden pohjalta olemassaolevia ja mahdollisia, tulevia vakoiluaineistoja voitaisiin käsitellä ja avata yhdenmukaisesti, oikeusvaltioperiaatetta noudattaen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt