Sotessa odotetaan eduskunnan päätöksiä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Elina Lepomäki: Kokoomuksella olisi kaikki edellytykset

Kansanedustajan mielestä hänen puolueensa olisi vision myötä reilusti Suomen suurin.

Elina Lepomäki kirjoittaa uudessa Vapauden voitto -kirjassaan lähteneensä tavoittelemaan 2016 kokoomuksen puheenjohtajuutta, ”sillä ajattelin olevani puolueelle hyvä johtaja ja tulevaisuuden pääministeri, jolla on selkeä linja”.

– Kokoomuksen olisi pyrittävä olemaan rehellinen ja johtava tulevaisuuspuolue, jolloin sen kannatus voisi olla reilusti yli 30 prosentin, Elina Lepomäki kirjoittaa.

Hänen mukaansa ”Suomen johtava tulevaisuuspuolue kokoomus ei itse tiedä minkälaista tulevaisuutta se tavoittelee. Jos sitä ei tiedä itse, ei sitä myöskään pysty kommunikoimaan ja johtamaan. Kokoomuksella ei ole vuosiin ollut visiota”.

– Hyvä esimerkki on se, ettei kokoomuksella ennen 2015 vaaleja ollut omaa sote-mallia, jota ajaa. Valinnanvapaus on hyvä slogan, mutta missään vaiheessa ei täsmennetty, mitä se tarkoittaa. Käsite on joustanut kuluvalla hallituskaudella monta kertaa ja lopputulos on esitys, johon harva kokoomuslainen voi olla tyytyväinen, Lepomäki sanoo.

– Politiikka on kompromissien taidetta, eikä siinä voi pärjätä, jos ei ole omaa tavoitetta, jonka puolesta taistella. Markkinoita keskittävä ja veronmaksajien kustannusrasitetta nostava yritystuki terveysyrityksille ei ole kokoomuslainen ratkaisu. Sitä vastaan ei kannata “myydä” Suomeen 18 maakunnan mallia.

– Kokoomuksella olisi kaikki edellytykset olla Suomen johtava muutosvoima ja samalla reilulla marginaalilla suurin puolue. Se edellyttää pitkän ajan vision luomista, sen väsymätöntä perustelemista ja johtamista poliittisissa neuvottelutilanteissa. Sellainen puolue hakee voimansa ihmisistä. Politiikan valtarakenteet kaipaavat tuulettamista. Kokoomuksen vahvuuden tulisi olla kokoomuslaiseen aatteeseen sitoutuvien ihmisten heterogeeninen ja osin itseohjautuva joukko. Nykyisin nojaamme samasta puusta veistettyyn entisten kokoomusnuorten palkka-armeijaan.

Kansanedustajista osa-aikaisia

Elina Lepomäki selvitti Verkkouutisille teemojaan. Yhdeksi hän näkee vallan hajauttamisen ja eduskuntatyön muutoksen. Hänen mielestään nykyaika mahdollistaisi muunkin päätöksenteon kuin kokoontumisen fyysisesti samaan tilaan.

– Absurdi esimerkki alistumisesta aikansa eläneelle käytännölle on se kuinka kansanedustaja saattaa pitää kirjoittamansa puheen tyhjälle salille, sen sijaan että lähettäisi tekstinsä suoraan eduskunnan pöytäkirjaan. Debatille ja suoralle vuorovaikutukselle sen sijaan pitäisi tehdä entistä enemmän tilaa, Elina Lepomäki sanoo.

Eduskunnan valiokuntatyöstä hän tekisi avoimempaa nin, etä kuka tahansa voisi osallistua lakiehdotusten kommentointiin ja pykälätason muutosehdotuksiin.

Lepomäen mielestä kansanedustajan luottamustehtävän muuttaminen osa-aikaiseksi kokonaisuus- ja projektityöskentelyksi vapauttaisi tekemään muita töitä politikoinnin rinnalla.

– Silloin säilyisi vakaa ote työmarkkinoille, kansanedustajien palkkiolla ei olisi juuri merkitystä eikä sopeutumiseläkkeitä tarvittaisi. Valta hajautuisi kabineteista laajemmalle joukolle lainsäätäjiä ja siten koko kansalle. Demokratia vahvistuisi puolueiden ja koalitioiden laajemman kansanvaltaisuuden ansiosta.

Metropoleja Elina Lepomäki ei Suomeen halua.

– Suomen kilpailuetu muihin maihin nähden ovat puhdas luonto, rauha, väljyys ja liikkumisen vapaus. Jokainen päättäköön, nauttiiko esimerkiksi puolen tunnin ajomatkan päässä lentokentästä mieluummin rauhallisesta omakotiasumisesta vai tiiviistä kerrostaloasumisesta.

Hänen mukaansa tarvitaan joustavat työmarkkinat ja valtakunnallinen minimiturva. Siten työpaikkoja voi nykyistä helpommin syntyä minne vain.

– Emme tarvitse erillistä aluepolitiikkaa, vaan yksityisiä pääomavirtoja ja ihmisten omaehtoista muuttoliikettä.
Normaalissa palkkasuhteessa ja monivuotisissa työsuhteissa suoritettavan kokopäivätyön osuuden pienentymisestä ei kansanedustajan mukaan tiedetä.

– On tehtävä järjestelmä, joka kestää, kävi kummin tahansa. Emme voi pysyvästi diskriminoida ihmisiä, jotka eivät elinkaarensa aika vietä montakaan vuotta perinteisessä palkkasuhteessa verrattuna heihin, joilla tuo mahdollisuus on. Jos pääosa ihmisistä voi elättää itsensä työstä saatavalla toimeentulolla ja osa ei, tulisi sosiaaliturvajärjestelmän olla sellainen, jossa pärjää, oli sitten kumpi tahansa. Se edellyttää vahvempaa ja universaalimpaa perusturvaa kuin pidempiä ja työsuhteeseen sidottuja ansiosidonnaisia.

Jotain syvällisesti

Ihmisille tulisi hänen mielestään jättää mahdollisimman suuri autonomia päättää itse milloin opiskella, työskennellä, yrittää ja nostaa sosiaaliturvaa. Heille tulisi järjestää kannustimet niin, että kolme ensiksi mainittua olisivat mahdollisimman kannattavia valintoja myös taloudellisesti.

Sivistys ei Elina Lepomäen mukaan tarkoita ”kaikesta jotain tietämistä, vaan joistain asioista kaiken tietämistä”.

– Tarvitsemme tietoja, mutta yhä enemmän myös taitoja. Kaikkien on opeteltava matematiikkaa, taloustaitoja, tekstinkäsittelyä sekä vuorovaikutustaitoja. Mutta sen jälkeen on oltava tilaa olla hyvä tai erinomainen jollain erityisosaamisen alueella, musiikissa, urheilussa, biologiassa tai tekniikassa, hän toteaa kirjassaan.

– Tulevaisuudessa työskentelemme yhä selvemmin osana kansainvälistä arvoketjua, jossa itse kukin tuottaa enemmän tai vähemmän luovasti jotain ratkaisua. Tuottaaksemme arvoa suhteessa tekoälyyn meidän on tietämisen rinnalla myös taidettava: osattava jotain sellaista syvällisesti, jota voi yhdistellä toiseen osaamiseen ja myytävä sitä.

– Koulutuksessa on tehtävä tilaa ihmisten erilaisuudelle. Erityisosaamiseen on satsattava jo varhaisesta lähtien ja nuorille ihmisille on annettava tilaa ja tukea kehittyä oman alansa huipuiksi. Koulun on panostettava vuorovaikutukseen, esiintymiseen, luovuuteen ja ongelmanratkaisuun.

Elina Lepomäen mielestä ”Suomen on edettävä määrätietoisesti länsi-integraation tiellä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa” ja pyrittävä Naton täysjäseneksi.

– Meidän on oltava päämäärätietoisia Euroopan unionin jäseniä ja edettävä kohti poliittista unionia. Suomella on kaikki edellytykset ottaa johtorooli tuon poliittisen unionin määrittelyssä. Se lähtee vahvasta sitoutumisesta yhteiseen arvopohjaan sekä markkinatalouden ja vapaan liikkuvuuden puolustamisesta, hän linjaa.

– Euroopasta on rakennettava ihmislähtöinen liittovaltio, joka nojaa läheisyysperiaatteeseen. Euroopan Unionin on suojeltava ihmisiä kansallisvaltioiden – ja välillä myös kansallismielisten valtioiden – sijaan. Se tarjoaa kaikille sosiaaliturvan, joka seuraa ihmisen perässä työstä ja asuinpaikasta toiseen. Liittovaltio-EU huolehtii ulkorajoistaan sekä yhteisestä turvallisuudesta ja puolustuksesta. Jälkimmäinen rakennetaan Naton varaan.

– Rahaliiton rakenteellisesta moraalikadosta peruutetaan ja EKP palaa rooliin, jossa se takaa alueella hintavakauden. Ylivelkaantuneiden pankkien uudelleenjärjestelyn on oltava omistajien ja isäntämaiden vastuulla ennen siirtymistä pankkiunionin yhteisvastuun piiriin. Eurooppa rakentuu tulevaisuudessa yksityisen toimeliaisuuden ja pääomavirtojen varaan. Solidaarisuus ulottuu ihmisiin kansallisvaltioiden ja suuryritysten sijaan.

LUE MYÖS:
Alexander Stubb Elina Lepomäelle 2016: Jos haastat, sinulla ei ole tulevaisuutta
Elina Lepomäki: Nyt vain ajelehditaan

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt