Kokoomuksen toisen varapuheenjohtaja Elina Lepomäen mukaan Suomi ei ole luhistumassa jengiväkivaltaan.
– Tiistaina someen hiipi jengirikollisuutta koskevan uutisoinnin myötä pelko: onko Suomi muuttunut turvattomaksi? Ei. Nuorisoväkivalta on laskenut vuosia, mutta jengiytymiseen on suhtauduttava vakavasti. Kaduilla on silti turvallisempaa kuin monessa kodissa, kansanedustaja Lepomäki toteaa Twitterissä.
Hän viittaa Helsingin Sanomien runsaasti keskustelua herättäneeseen juttuun, jossa kerrottiin pääkaupungin keskustan alueella ja joissakin lähiöissä kokoontuvista vaarallisista pääosin maahanmuuttajataustaisten nuorisorikollisten joukkioista.
Nuoria kerrottiin olevan yhteensä noin 100-150 ja heidän kuvattiin olevan valmiita jopa puukottamaan vain muutaman kymmenen euron takia. Syyksi ammattilaiset arvelivat halun tavoitella esimerkiksi enemmän statusta tuovia kalliita merkkivaateita, joiden hankkimiseen nuoret eivät näe laillisia keinoja.
Elina Lepomäki käy tästä löytyvässä Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan läpi tilastotietoja väkivaltarikollisuuden kehityksestä Suomessa. Hän muistuttaa rikollisuuden vähentyneen trendinomaisesti viimeisen 30 vuoden aikana.
– Helsingissä pahoinpitelyiden lukumäärä on puolittunut vuoden 2011 huipusta ja on nyt alhaisempi kuin vuosituhannen alussa. Silloin kaupungin ja koko Suomen väkimäärä – mukaanlukien muualta tulleiden väestönosuus – oli tuntuvasti pienempi kuin tänään.
Elina Lepomäki huomauttaa lähisuhdeväkivallan selittävän kaikista raportoiduista pahoinpitelyistä 15-18 prosenttia. Näistä rikoksista vain osa tulee poliisin tietoon. Uhreista neljännes on lapsia. Aikuisten kohdalla uhrit ovat 77-prosenttisesti naisia ja tekijät 78-prosenttisesti miehiä.
Suomessa onkin Elina Lepomäen mukaan varsin epätodennäköistä joutua vakavan väkivaltarikoksen uhriksi – etenkin kadulla kävellessä. Hän huomauttaa, että tekijä ja uhri tuntevat myös usein toisensa. Esimerkiksi vuonna 2019 henkirikoksen yrityksistä vain 12 prosentissa oli kyse ennalta tuntemattomasta tekijästä.
Uhritkin ulkomaalaistaustaisia
Nuorisorikollisuutta käsittelevä uutisointi on nivottu etenkin sosiaalisessa mediassa tiiviisti maahanmuuttoon.
Suomen väestön nopea kansainvälistyminen ei Elina Lepomäen mukaan ole kuitenkaan tilastojen valossa johtanut laajaan turvattomuuteen, vaikka väkivaltarikollisuus onkin joissain maahanmuuttajaryhmissä tuntuvasti korkeampaa kuin kantaväestössä.
– Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisen väestön ikävakioitu rikostaso muiden kuin liikennerikosten osalta oli 428 rikosta ja suomalaistaustaisen väestön 365 rikosta 10[nbsp]000 asukasta kohti, Lepomäki listaa.
Hänen mukaansa ulkomaalaistaustaisten rikosepäilyt ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana 26 prosenttia ja suomalaistaustaisten 14 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten väkivallassa myös uhri on Lepomäen mukaan pääsääntöisesti ulkomaalaistaustainen. Hän huomauttaa, että Somaliasta muuttaneilla on korkein pahoinpidellyksi joutumisen riski iän ja sukupuolen vakioinnin jälkeen. Riski on kantaväestöön verrattuna peräti nelinkertainen.
– Kyse on usein jengien sisäisestä välienselvittelystä. Se on synkkä ilmiö, varsinkin jos taustalta löytyy laajempaa järjestäytynyttä rikollisuutta, Elina Lepomäki sanoo.
Tekijä on vastuussa
Nuorten tilanteeseen olisi hänen mukaansa kyettävä puuttumaan ennakoivasti.
– Mitä näköalattomammaksi ihmisen elämä muodostuu, oli sitten nuori tai vanha, sitä alttiimpi hän on käyttämään väkivaltaa, Elina Lepomäki toteaa.
Hän teroittaa, että tekijä on aina vastuussa teoistaan, eikä tätä vastuuta saa häivyttää nuorenkaan kohdalla.
– Sen sijaan, että tarkastellaan muualta tulleita, valkoisia heteromiehiä tai -naisia tai myöskään nuorisoa pelkästään uhkien kautta, kokeiltaisiin aina ensisijaisesti luottaa ihmiseen, Elina Lepomäki kuitenkin toteaa.
Hänen mukaansa väärästä polusta ei saa tulla lopullista kohtaloa.
– Liittyy aiheeseen tai ei, meidän ei tarvitse kieltää sianlihaa tehdäksemme tilaa falafelille – ja toisinpäin. Enemmän kuin yksikään lisäys vaihtoehtojen listaan minua pelottaa sen vastakohta: ankeus ja pysyvä syrjäytyminen.
Tiistaina someen hiipi jengirikollisuutta koskevan uutisoinnin myötä pelko: onko Suomi muuttunut turvattomaksi? Ei. Nuorisoväkivalta on laskenut vuosia, mutta jengiytymiseen on suhtauduttava vakavasti. Kaduilla on silti turvallisempaa kuin monessa kodissa.https://t.co/XIyUKFNSAR
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) November 12, 2020
