Verkkouutiset

Elina Lepomäki hallitustunnusteluista: Talouden iso kuva on täysin auki

Kansanedustaja uskoo, että kokoomuksen ja SDP:n näkemykset sosiaali- ja terveyspalveluista ja sosiaaliturvasta ovat soviteltavissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen käsityksen mukaan kokoomus ja SDP ovat samaa mieltä kansantalouden näkymästä eli BKT:n kasvuluvuista.

– Luotamme siihen, mitä valtiovarainministeriön virkamiehet ovat arvioineet. Eli heillä ja meillä on yhteinen tekninen kehys. Se on hyvä lähtökohta, mutta se on vain lähtökohta. Tämä iso kuvahan on muilta osin täysin auki, Elina Lepomäki sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

SDP:n puheenjohtaja, hallitustunnustelija Antti Rinne sanoi Iltalehdelle, että yhteinen kuva taloustilanteesta on olemassa, mutta keinoissa, joilla asioita viedään eteenpäin, saattaa olla ”aika paljon taiteilua”.

Rinteen kommentti oli vastaus kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle, joka esitti Rinteelle ennen vappua neuvotteluja kansantalouden tilannekuvasta.

Orpo lähetti viime viikolla Lepomäen ja kansanedustaja Matias Marttisen (kok.) kertomaan SDP:n puoluesihteerille Antton Rönnholmille kokoomuksen talouslinjoista. Sen jälkeen talouskeskusteluja ei ole jatkettu. Rinteen pyynnöstä Rönnholm keskusteli myös perussuomalaisten ja keskustan kanssa.

Valtiovarainministeriön mukaan hallituskauden lopussa vuonna 2023 valtion ja kuntien alijäämä on yhteensä 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, jos mitään lisätoimia ei tehdä. Se tarkoittaa yli neljä miljardin euron alijäämää julkisessa taloudessa.

Kokoomuksen tavoitteena on, että julkisessa taloudessa pyritään tasapainoon ja julkiseen talouteen luodaan rahoituspuskuri.

– Se on auki, minkälaisen rahoitusasematavoitteen hallitus asettaa itselleen vuoteen 2023 mennessä, Lepomäki toteaa.

Miten menolisäykset rahoitetaan?

SDP:n julkisen talouden rahoitusasematavoitetta vuodelle 2023 kokoomus ei tiedä. Lepomäki tähdentää, että mitään neuvotteluja ei ole vielä käyty kokoomuksen ja SDP:n välillä, vaan ainoastaan alustavia keskusteluja talouden isosta kuvasta.

– Jos menolisäyksiä lähdetään tekemään, niin kysymys kuuluu, miten ne rahoitetaan. Silloin astuu kuvaan julkisen talouden rahoitusasematavoite, jonka puitteissa voidaan miettiä rahoituskeino mahdollisille lisäpanostuksille.

SDP on pitänyt esillä muun muassa eläkeläisten vappusatasta ja hoitajamäärän lisäämistä. Menolisäykset rahoitettaisiin joko velkarahalla tai veronkorotuksilla.

– Se tuntuu olevan ainakin julkisten puheiden perusteella heidän lähestymistapansa, ja se on aika vaikeasti yhteen sovitettavissa tässä kohtaa meidän tavoitteeseen, mutta kuten todettua, me emme ole tästä vielä syvällisemmin keskustelleet, Lepomäki sanoo.

Kokoomuksen lähtökohtana on, että menolisäykset pitäisi rahoittaa kohdentamalla menoja uudelleen kehyksen sisällä, sillä ilman lisätoimiakin valtion ja kuntien taloudessa on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 4,5 miljardin euron vaje hallituskauden lopulla.

Kokonaisveroasteen pitäisi laskea

Talouden ison kuvan lisäksi Lepomäen mukaan olennaista on sopia rakenneuudistuksista.

– Meillä on (SDP:n kanssa) samankaltaisia aihioita sosiaali- ja terveyspalveluissa ja toisaalta myös sosiaaliturvassa. Uskoisin, että nämä ovat soviteltavissa samalle sivulle. Infrassa varmasti on myös yhteistä, mutta isot kysymykset koskevat työelämää ja työmarkkinoita.

Kolmas iso aihe on veroaste. Kokoomuksen pyrkimyksenä on, että kokonaisveroaste jatkaisi laskuaan viime vaalikauden tapaan.

– Sitä voidaan pienentää sekä veroasteita laskemalla että BKT:ta kasvattamalla, ja meillehän sopii molemmat, Lepomäki toteaa.

Kokoomus uskoo, että työn, omistamisen ja yrittämisen verotuksen alentaminen luo pitkällä aikavälillä dynamiikkaa talouteen, tarjoaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia ja tuo julkiseen talouteen verokertymää.

Stressitilanteen varalle toimintasuunnitelma

Neljänneksi pitäisi vielä sopia siitä, mitä hallitus tekee, jos talous ei kehitykään ennakoidulla tavalla.

– Jos hallituskauden aikana tulee stressitilanne eli jos edes virkamiesten laatima perusura ei toteudu tai jonain vuonna tullaan isomminkin alas vaikkapa meistä riippumattomista syistä tai jos kotimainen kysyntä laskee tai tulee taantuman tai laman tyyppinen tilanne, niin mitä silloin tehdään. Tämä keskustelu on käymättä, Lepomäki sanoo.

Myös keskusta on asettanut kynnyskysymyksekseen hallitukseen menolle julkisen talouden tasapainon vuonna 2023. Myöskään yrittäjien ja yritysten verotusta ei puolueen mielestä saa kiristää.

Näetkö, että keskusta antaisi talouden isosta kuvasta paremman tarjouksen SDP:lle kuin kokoomus?

– Katsoin keskustan kynnyskysymyksiä ja aika vaikea sinnekään on vappusatasia sovittaa. Siellä on myös muita yksittäisiä ehtoja, jotka saattavat olla demareille hankalia, mutta se on tietenkin hallitustunnustelijan asia arvioida sitä, ei meidän. Me kerromme meidän kynnyskysymyksemme ja raamit yhteistyölle. Mielellään teemme yhteistyötä, siitä ei ole kahta sanaa. Kyse on siitä, miten päästään sellaiseen kuvaan, että voidaan vastuullisesti hoitaa isänmaan asioita, Lepomäki linjaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)