Elina Lepomäki. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Elina Lepomäki: Antti Rinteen paluussa ei mitään järkeä

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan epäluottamuksen saanut Antti Rinne ei voi toimia valtioneuvostossa.

– Aamun YLE-gallupissa SDP:n ja keskustan yhteiskannatus on alempi kuin perussuomalaisten. Nyt väläytetään Antti Rinnettä sekä hallitustunnustelijaksi ja jopa ministeriksi. Tässä ei ole mitään järkeä. Ihminen, joka on päätynyt eroamaan epäluottamuksen vuoksi, ei voi toimia ratkaisevissa rooleissa tulevassa valtioneuvostossa eikä sitä muodostettaessa, kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toteaa Uuden Suomen Puheenvuoron blogissaan.

SDP on esittänyt sääntöjensä mukaan puolueen puheenjohtajana jatkavaa, mutta pääministerin tehtävästä eronnutta Antti Rinnettä hallitustunnustelijaksi. Keskustalle tämä on kelvannut. Lisäksi keskusta ei ole torjunut ajatusta siitä, että Rinne toimisi myös ministerinä tulevassa hallituksessa, mikäli se muodostetaan edelliselle pohjalle.

Elina Lepomäki toivoo politiikassa paluuta asiakeskusteluun mielikuvamarkkinoinnin sijaan. Hän toivoo uuden hallituksen kääntävän katseensa viimein omaan politiikkaan ja toimintatapaan.

– Posti-kiista paljasti, että Rinteen hallituksella oli paitsi omistajapolitiikka sekaisin, hyvä hallintotapa kateissa ja entisaikainen ajatusmalli siitä, mikä hallituksen rooli on työmarkkinoilla. Harmillisesti näyttää sekä Paatero- että Haavisto-tapausten osalta siltä, että kun hallitus ei saa keskenään isoja asioita sovittua, ministerit pyrkivät paikkaamaan tilannetta monenkirjavilla yksilösuorituksilla. Mikä voisi silloin mennä pieleen?, Lepomäki jatkaa.

Uudet neuvottelut

Kaikki eronneen hallituksen puolueet ovat viestittäneet haluavansa jatkaa samalla pohjalla ja ohjelmalla. Sitä SDP:n tunnustelija päätyy siis myös lähes varmasti esittämään.

– Tähän sillä on perustuslain puolesta kaikki oikeus, mutta Suomen kansan ja politiikan uskottavuuden vuoksi esittäisin näin oppositiosta käsin muutaman toiveen, Elina Lepomäki kirjoittaa.

Hän ehdottaa, että viiden puolueen koalitio kävisi silti keskenään uudet, pienet hallitusneuvottelut, joissa se tarkistaisi hallitusohjelmansa suuren kuvan.

– Hyvistä menokohteista hallitusta ei voi moittia, vaan siitä, että se ei ole millään tavalla valmistautunut Suomen lähiaikojen haasteisiin, Lepomäki toteaa.

Hän varoittaa muun muassa siitä, että ohjelmassaan virallisesti julkisen talouden tasapainoa tavoitteleva hallitus on menossa tuoreimman julkisen talouden suunnitelman mukaan  2023 jopa 5,3 miljardia euron alijäämään lman eläkejärjestelmää. Ennuste perustuu normaaliin suhdannekehitykseen. Jos päälle iskisi taantuma tai uusi talouskriisi, alijäämä kasvaisi  Elina Lepomäen mukaan nopeasti moninkertaiseksi.

– Hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa tällaisen tilanteen varalle, kun normaalioloissakin eletään kuin pellossa, hän toteaa.

Lepomäki muistuttaa myös hallituksen murheenkryyniksi muodustuneesta 75 prosentin työllisyystavoitteesta. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien perusteella hallitus on tähän mennessä onnistunut tekemään työllisyyden lisäämisen sijasta päätöksiä, jotka vähentävät työllisyyttä tuhansilla työllisillä.

Toinen ongelma on Lepomäen mukaan maakuntapohjainen sote-uudistus.

– Tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa on reilun kymmenen vuoden päästä ainoastaan kolme maakuntaa, jotka kasvavat. 18 sote-maakuntaa on aivan liikaa Suomen kokoiseen maahan, varsinkin jos ne toteutetaan tavalla, jossa valtiolla on lopulta aina piikki auki. Tämä pätee yhtä lailla, jos Uusimaa saakin neuvoteltua itselleen erillisratkaisun. Uusmaalainen veronmaksaja joutuu silti kuittamaan laskun.

Kuntien olisi Elina Lepomäen mukaan annettava itse hakeutua leveämmille hartioille. Ketterälle kehitykselle alueiden ja väestön tarpeista käsin – ei hallinnosta käsin, olisi hänen mielestään tehtävä tilaa.

– Väestön ikääntyessä ja hoivatarpeiden kasvaessa on kaikki liikenevät eurot käytettävä asiakaslähtöisiin palveluihin. Hallinnossa vallan ja vastuun on aina kuljettava käsi kädessä; maakuntien kohdalla tilanne olisi päinvastainen. Kaiken lisäksi on perin omituista, että maakuntia pusketaan edelleen tilanteessa, joissa niiden kannatus Suomen kansan parissa näkyy tämän aamun perusteella olevan enää 10 prosentin luokkaa.

LUE MYÖS:

SDP:n ja keskustan kannatus heikointa 25 vuoteen

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt