Taloustieteen professori Matti Virén kirjoittaa Puheenvuorossa kaikkialla taas kerran olevista natseista.
– Nykyään kaikki poliittiset liikkeet tuntuvat vain vastustavan jotain, sen sijaan että niillä olisi jokin myönteinen ohjelma. Erikoista on vielä se, että tällainen fobia-orientoitunut politiikka on ainakin minun mielestäni ollut viime päivinä kaikkein korostetuinta niin sanottujen edistyksellisten joukossa, Matti Virén toteaa.
– Elämä tuntuu keskittyneen vain natsien ja fasistien löytämiseen ja heidän vastustamiseensa. Natseja on Suomessa kai muutama kymmenen, joten tuntuu aika kaukaa haetulta tehdä heistä yhteiskunnan suurinta uhkatekijää, varsinkin kun heidän hallussaan ei näytä oleva tiedotusvälineitä. oikeuslaitosta ja muutakaan yhteiskunnan väkivaltakoneistoa.
– Siksi ihmettelee, mikä loppujen lopuksi on esimerkiksi ns. antifasistien olemassaolon tarkoitus? Tuskin se on demokratia ja kaikkien kansalaisten yhteisten asioiden edistäminen, hän kysyy.
Valtaan pyrkivien hakema oikeutus vastenmielisiksi leimattujen ryhmien avulla ei hänen mukaansa tietenkään ole uutta. NSDAP:lle sopiva kohde olivat juutalaiset ja Suomessa sata vuotta sitten kapinan aloittaneelle äärivasemmistolle professorin mukaan ponnin oli pitkään kylvetty viha/pelko riistäjäporvariluokkaa kohtaan.
– Uhkakuvat ovat tietenkin politiikan vakiotavaraa. Presidentti (Urho) Kekkonenkin muisti useaan kertaan mainita puheissaan fasismin kasvavasta uhasta Euroopassa, vaikka näin jälkeenpäin ajatellen pelkotila oli pelkkää hölynpölyä, Virén toteaa.
– Ongelma vaan on siinä, että näitä uhkakuvia levittävät kaikkien mieluimmin ne, joiden omat tavoitteet eivät kestä päivänvaloa senkään vertaa kuin kuviteltujen uhkaajien.
