Eläkejärjestelmää perustettaessa 1960-luvun alussa ”Ansioiden mukaan” tarkoitti, että eläkettä karttuu ansiotyön perusteella. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Mauri Kotamäki: Eläkettä ansioiden mukaan?

”Ansioiden mukaan” on ollut yksityisen työeläkejärjestelmän iskulause jo vuosikymmeniä.

Se on vieläkin enemmän käytössä kulunut sanonta kuin ”Eläkevaroja sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti”.

Eläkejärjestelmää perustettaessa 1960-luvun alussa ”Ansioiden mukaan” tarkoitti, että eläkettä karttuu ansiotyön perusteella; mitä enemmän henkilö tekee ansiotyötä, sitä korkeampaan eläkkeeseen hän on oikeutettu. Itse asiassa iskulause ontui jo aikanaan, koska suomalaisessa eläkejärjestelmässä oli pitkään käytössä ns. loppupalkkaperiaate eli eläkkeen suuruus määräytyi työuran viimeisten vuosien palkkatason perusteella. Mutta ainakin fokus oli käytännössä vain ansiotyössä.

Maailma on muuttunut ja poliittiset tuulet ovat puhaltaneet eläkejärjestelmän läpi.

Edelleen ”Ansioiden mukaan” on eläkejärjestelmän piirissä käytössä oleva iskulause, mutta ansioiden käsite on tässä asiayhteydessä muuttunut matkan varrella. Nykyään eläkettä ei kartu pelkästään ansiotyöstä, vaan myös työttömyyden, opiskelun, perhevapaiden, vuorotteluvapaan ja sairauspäivärahan ajalta.

Työttömyyden kohdalla tarkennan vielä, että pelkästään ansiosidonnaista työttömyysturvaa nostavat kartuttavat eläkettä. Työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavat eivät eläkettä kartuta, mitä voi kai pitää astetta suurempanakin epäoikeudenmukaisuutena.

Suomessa on jo käytössä progressiivinen tuloverotus tulontasaukseen, minkä lisäksi takuueläke ja kansaneläke tasaavat tuloja ja torjuvat pienituloisuutta. Voi kysyä, mikä palkattomien jaksojen eläkekarttumien tarkoitus on?

Palkattomien jaksojen karttumat ovat ongelmallisia ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin ne ovat kalliita. Esimerkiksi työttömyyden perusteella karttunut eläke tarkoitti vuonna 2019 noin 590 miljoonan euron siirtoa eläkejärjestelmään. Vuonna 2015 siirto oli liki miljardi euroa. Ja huomaa, että tämä työttömyyden tasosta riippuvainen siirto tehdään joka vuosi.

Toinen ongelmakohta on se, että kannustimet menevät väärään suuntaan. Toisin sanoin järjestelmä kannustaa rahallisesti pysymään pois työelämästä, kun yllyke pitäisi mennä ihan toiseen suuntaan. Kannustinvaikutukset tässä tapauksessas saattavat olla pieniä ja on epäselvää, kuinka vahvasti yksilöt niihin reagoivat. Mutta sitä suuremmalla syyllä voi kysyä, miksi haluamme tehdä tällaisia kalliita tulonsiirtoja samalla, kun eläkemaksuun kohdistuu korotuspainetta tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Suomen mallissa lähes kaikkien riskien varalle on luotu vakuutus. Mutta kaksinkertaisen eli päällekkäisen vakuuttamisen syitä pitäisi vähän enemmän pohtia eläkejärjestelmän piirissä. Palkattomien aikojen eläkekarttumat ovat tätä kaksinkertaista vakuuttamista.

Mauri Kotamäki

Mauri Kotamäki

Keskuskauppakamarin pääekonomisti, VTT

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt