Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron mielestä koronaviruksen aiheuttaman kriisin opetus voi olla, että myös terveydenhuolto tarvitsee riskipuskurit.
Koronaviruksen lähdettyä leviämään terveydenhuollon kyky reagoida kriisiin on hänen mukaansa osoittautunut länsimaissa liian kevyeksi.
– Taloudellisesti koko yhteiskunnan pysäyttäminen viikoiksi tai kuukausiksi on erittäin kallis tapa hoitaa kriisiä ja pelastaa potilaita, Murto toteaa blogissaan.
Lähtökohtana akuutin kriisin jälkeen tulee hänen mielestään hyvin todennäköisesti olemaan se, että länsimaat eivät halua kohdata toista kertaa nykyisen kaltaista shokkia.
– Tämä tulee tarkoittamaan isoja investointeja taudinhallintaan ja terveydenhuollon kriittisiin järjestelmiin. Tätä työtä tullaan tekemään vähintään seuraavat kymmenen vuotta, Murto ennustaa.
Hän uskoo, että huomiota saavat sekä omavaraisuus kriittisiin tarvikkeisiin että sairaalakapasiteetin varajärjestelmät. Kriittisen lääketeollisuuden omavaraisuudessa yhteistyö EU:n sisällä on hänen mukaansa pienelle maalle erityisen tärkeää, sillä kansalliset intressit jyräävät helposti kriisitilanteessa.
– Meidän etumme olisi parempi kansainvälinen yhteistyö, kun Suomelle ei ole realistista rakentaa täysin omavaraista terveydenhuollon tarjontaketjua, Murto toteaa.
Hän arvelee myös, että kansalaiset hyväksyisivät modernin teknologian tarjoamat mahdollisuudet tartunnan etenemisen seurantaan, jos vaihtoehtona on koko väestön liikkumisrajoitukset.
– Annamme datamme esim. Facebookin ja Googlen käyttöön reaaliaikaisesti. Miksi emme antaisi vastaavasti tietojamme viranomaisille kriisitilanteessa, Murto kysyy.
