Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto näkee, että eläkejärjestelmää on pystytty kehittämään hallitusti, kertoo Kauppalehti.
Kauton mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että elinajan pidentyminen alkaa nostaa vanhuuseläkeikää ennakoitua enintään kahden kuukauden tahtia ikäluokkaa kohden. 1980-luvulla syntyneen vanhuuseläkeikä lähenee nykyennustein 70 vuotta.
Kun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee, Kauton mukaan samalla pitää käydä läpi erilaiset varhaiseläkejärjestelmät ja mahdollinen tarve muidenkin ikärajojen nostamiseen.
– Eläkeiän nousun ohella tarvitaan muitakin keinoja, joilla tuetaan sitä, että ihmiset jatkavat työmarkkinoilla vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti, Kautto sanoo.
Kauton mukaan erityisesti erilaisten varhaisen eläköitymisen reittien suuri käyttö selittää Suomen muita Pohjoismaita matalampaa yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta.
Kauton mukaan nykyiset järjestelmät saattavat aiheuttaa kannustinongelmia. Esimerkiksi jos työttömänä oleva nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, tulotaso voi olla lähellä työstä saatavaa tuloa.
Kautto arvioi eläkejärjestelmän vaativan muutoksia, jos syntyvyys pysyy alhaisena.
Hän ei näe realistisena, että työperäinen maahanmuutto muuttaisi väestökehityksen, ja politiikan keinot vaikuttaa syntyvyyteen ovat rajalliset.
Kautto korostaakin, että eläkejärjestelmän ja julkisen talouden kestävyyden kannalta olennaista on rahoituspohja.
