Luonnontieteellisten museoiden pelätään vääristävän vierailijoiden käsitystä luonnosta.
Leeds Discovery Centre -museon kuraattori Rebecca Machinin julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 29 prosenttia esillä olleista nisäkkäistä ja 34 prosenttia linnuista oli naaraita.
Grant Museum of Zoology -museon johtaja Jack Ashby selittää ilmiötä sillä, että muinaiset ihmiset keräsivät todennäköisemmin suurikokoisia ja esimerkiksi sarvekkaita eläimiä. Näiden kaataminen nähtiin voitonmerkkinä ja osoituksena henkilön omasta voimasta.
– Mutta voiko tämän esittelyvääristymän jättää huomiotta? Se ei anna todenmukaista kuvaa luonnosta, Ashby kirjoittaa the Conversation -sivustolla.
Rebecca Machinin mukaan syrjintä ulottuu myös eläinten esillepanoon. Museoiden väitetään asettavan urokset yleensä dominoivaan asentoon tai korkeammalle kuin naaras. Museokylteissä naaraspuolisen eläimen kerrotaan toimivan äidillisessä roolissa ja uroksen metsästäjänä.
– On pohdittava, millaisia viestejä tämä saattaa välittää museovierailijalle naaraiden roolista, Jack Ashby toteaa.
Lokakuussa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin viiden eurooppalaisen ja amerikkalaisen museon kokoelmien sukupuolijakaumaa. Sen mukaan ”syrjintä” ei ollutkaan niin suurta: nisäkkäistä 48 prosenttia oli naaraita ja linnuista 40 prosenttia.
Tilanne on pysynyt suurin piirtein samana viimeisen 130 vuoden aikana. Naaraiden osuus vaikutti laskeneen enemmän eläinlajeissa, joiden koirailla oli sarvien tai värikkään höyhenpeitteen kaltaisia piirteitä.
Ilmiöön voi vaikuttaa myös museoiden tilanpuute, kertoo Helsingin Sanomat.
– Jos on tilaa laittaa vain yksi eläin näytteille, niin usein valitaan koiras, Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Henry Pihlström sanoo.
