Suomen Ekonomien jäsenkyselyyn vastanneista noin 82 prosenttia kertoi kotitalousvähennyksen lisänneen heidän hankkimiensa palvelujen määrää. Peräti 92 prosenttia ilmoitti käyttäneensä vähennystä kahden viimeisen vuoden aikana.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuore tutkimus, jonka mukaan kotitalousvähennys ei juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin tai lisää työllisyyttä, oli Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Tage Lindbergin mukaan yllättävä.
– Jäsenkyselyssämme saimme selkeän signaalin siitä, että vähennys vaikuttaa palvelujen käyttöön. On erikoista, jos lisääntynyt kysyntä ei luo samalla uutta työtä, Lindberg sanoo.
Ekonomien kyselyyn vastanneista 44 prosenttia ilmoitti kotitalousvähennyksen lisänneen palvelujen hankintaa merkittävästi. Vastanneista 18 prosenttia kertoi, että olisi hankkinut samat palvelut riippumatta kotitalousvähennyksestä.
Kyselyyn vastasi yli 700 Suomen Ekonomien jäsentä.
Käyttöä laajennettava supistamisen sijaan
Suomen Ekonomien mukaan pitäisi ottaa kaikki keinot käyttöön työllisyystilanteen kohentamiseksi. Kotitalousvähennystäkin pitäisi pikemminkin laajentaa kuin supistaa.
– Vähennysprosentti pitäisi palauttaa 40 prosentista takaisin 50 prosenttiin. Sillä olisi todennäköisesti positiivinen vaikutus sekä palvelujen käyttöön, että niiden tarjontaan, Lindberg uskoo.
Yksi keino laajentaa kotitalousvähennyksen käyttöä, olisi poistaa siihen liittyvä omavastuu. Lindbergin mukaan tämä kannustaisi käyttämään vähennystä myös kertakäyttöisesti, esimerkiksi joulusiivoukseen tai ikkunoiden pesuun.
Perusasia Lindbergin mielestä olisi kuitenkin se, että vähennystä ei veivattaisi koko ajan suuntaan jos toiseen.
– Verotuksen tulee olla suunnitelmallista, hän toteaa.
Eniten vähennystä on hyödynnetty kodin remontointiin liittyviin palveluihin ja kotisiivoukseen. Kotitalousvähennyksen käyttö hoivapalvelujen osalta jäi sen sijaan hyvin vähäiseksi. Yhteensä vain noin kolme prosenttia vastaajista oli käyttänyt vähennystä lasten tai vanhusten hoivapalveluihin.
Lindberg uskoo, että kotitalousvähennyksen vähäinen käyttö hoivapalveluissa kertoo siitä, että vähennys ymmärretään pitkälti siivous- ja remonttirahana. Ihmisten tietoisuutta sen käyttömahdollisuuksista pitäisi hänen mielestään lisätä.
