Suomen talouskasvu jäi viime vuonna hitaammaksi kuin keväällä arvioitiin. Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen bruttokansantuote kasvoi vain 1,7 prosenttia, kun aiempi arvio oli 2,3 prosenttia.
– Voi rähmä! Päivitettyjen BKT-lukujen mukaan Suomen vauhdikkain kasvu nähtiin jo aikaa sitten, toteaa Nordean ekonomisti Jukka Appelqvist Twitterissä.
OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan aiempaa heikompi talouskasvu viime vuonna merkitsee sitä, että tuottavuuden kasvu jäi pahasti miinukselle.
– Tämä on tyypillisesti huono enne työllisyyden kehitykselle, joten vuoden alun vaisut työllisyysluvut voivat saada jatkoa, hän varoittaa Twitterissä.
Heiskasen mukaan laskennallisesti viime vuoden muutokset merkitsevät vain 0,1 prosenttiyksikköä heikompaa kasvua tälle vuodelle, mutta laskennallinen vaikutus työllisyysennusteeseen on suurempi.
OP:ssä odotetaan yhä aiemman ennusteen mukaisesti 1,6 prosentin talouskasvua tälle vuodelle.
Kansantuotteen tarkentumiseen alaspäin vaikuttivat Tilastokeskuksen mukaan yritysten tekemistä ostoista saadut vuositiedot, jotka kasvattivat välituotekäyttöä. Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta.
Myös vuoden 2017 laskenta on tarkentunut. Tuoterakenteen päivittymisen ansiosta BKT kasvoi 3 prosenttia, kun sen aiemmin arvioitiin kasvaneen 2,7 prosenttia.
Varastot kasvoivat viime vuonna poikkeuksellisen paljon
Viennin arvo kasvoi Tilastokeskuksen tarkentuneiden lukujen mukaan viime vuonna 5,4 prosenttia . Vientituotteiden hinnat nousivat 4,3 ja viennin volyymi kasvoi 1,1 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi 7,6 prosenttia. Tuontihinnat nousivat 3,3 prosenttia ja tuonnin volyymi kasvoi 4,1 prosenttia.
Yksityisten kulutusmenojen arvo kasvoi 3 prosenttia ja julkisten 3,4 prosenttia. Kulutusmenojen volyymi kasvoi yhteensä 1,8 prosenttia.
Investointien arvo kasvoi 5 prosenttia ja volyymi 3 prosenttia. Erityisesti rakennusinvestoinnit olivat kasvussa.
Varastojen muutos oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna poikkeuksellisen suuri. Eniten varastot kasvoivat paperin, kartongin ja pahvin valmistuksen sekä laivojen ja veneiden rakentamisen toimialoilla.
Julkisyhteisöjen alijäämä pysyi edellisvuoden tasolla 1,8 miljardissa eurossa. Alijäämä oli 0,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionhallinnon alijäämä supistui verotulojen kasvun ansiosta edellisvuoden 4 miljardista 2,8 miljardiin euroon. Paikallishallinnon alijäämä kasvoi 2 miljardiin euroon.
Työeläkelaitosten ylijäämä kasvoi 2 miljardista 2,3 miljardiin euroon. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,7 miljardia euroa ylijäämäisiä.
Kotitalouksien saamat palkat ja palkkiot kasvoivat työllisyyden kasvun ansiosta 4,1 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 3,2 prosenttia, ja säästämisaste oli -0,4 prosenttia.
Aiempaa heikompi talouskasvu viime vuonna merkitsee sitä että tuottavuuden kasvu jäi pahasti miinukselle. Tämä on tyypillisesti huono enne työllisyyden kehitykselle joten vuoden alun vaisut työllisyysluvut voivat saada jatkoa. Riskit työllisyydessä siis alas. https://t.co/GQj8sSELWQ
— Reijo Heiskanen (@Reiskanen) June 20, 2019
Voi rähmä! Päivitettyjen BKT-lukujen mukaan Suomen vauhdikkain kasvu nähtiin jo aikaa sitten.
Viime vuoden lukema kutistui brutaalisti kolmen viikon takaisesta neljännesvuositilinpidon julkistuksesta (2,4% => 1,7%). https://t.co/KPLx2YoXTI pic.twitter.com/TOt5CoTDYT
— Jukka Appelqvist (@JukkaAppelqvist) June 20, 2019
