Verkkouutiset

Ekonomistit pitävät HS:n kyselyssä euron haittoja Suomelle hyötyjä suurempina

Tutkimuslaitosten ja pankkien ekonomistit ovat Helsingin Sanomien kyselyssä kriittisimpiä euron hyödyistä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Euron hyötyjä painottavat suhteellisesti enemmän akateemiset tutkijat. Tosin osa heistä katsoo, että kysymyksiin on mahdoton vastata.

Helsingin Sanomat sai 29 ekonomistilta vastaukset kyselyyn, jossa heille esitettiin kaksi kysymystä: 1) Tammikuun alussa euro on ollut käytössä käteisvaluuttana 15 vuotta. Onko eurosta ollut Suomelle hyötyä vai haittaa verrattuna omaan vapaasti kelluvaan valuuttaan? ja 2) Suomi vajosi vuonna 2012 taantumaan, josta elpyminen on ollut poikkeuksellisen hidasta. Olisiko vapaasti kelluva valuutta jouduttanut elpymistä?

Ensimmäiseen kysymykseen vastasi 14 ekonomistia, että eurosta on ollut haittaa, kahdeksan mielestä hyötyä ja seitsemän ei osannut sanoa. Toisen kysymyksen kohdalla näkemykset ovat selvät. Ekonomisteista 24 on sitä mieltä, että vapaasti kelluvasta valuutasta olisi ollut hyötyä. Vain yksi on eri mieltä ja neljä ei osaa sanoa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä korostaa, että Suomen talous on kohdannut euron aikana poikkeuksellisen monta shokkia. Hänestä niihin sopeutuminen olisi todennäköisesti sujunut paremmin omalla valuutalla.

– Kaupankäynti on toki helpottunut euron myötä euroalueella, mutta tämän kvantitatiivinen merkitys ei näyttäisi olleen kovin suuri, Vihriälä sanoo.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas toteaa, että euron alkuaikoina Suomen talouskehitys oli suotuisaa, mihin vaikutti osaltaan jäsenyys rahaliitossa.

– Finanssikriisin jälkeen tilanne on ollut toisin päin eli haitat ovat olleet hyötyjä suuremmat.

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniaisen mielestä eurosta on ollut hyötyä vain Saksalle ja haittaa Suomen lisäksi koko Euroopalle.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjolan mukaan oma kelluva valuutta olisi ollut markan tavoin heikko ja volatiili.

– Suomen nykyiset ongelmat eivät johdu eurosta, sillä kansantalous on euroaikana kasvanut yhtä hyvin kuin Saksan. Kasvu oli myös yhtä hyvää kuin Ruotsissa vuoteen 2012 saakka, professori sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)