Noin puolet (47 %) Ekonomistikoneen vastaajista ekonomisteista on sitä mieltä, että koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.
Toista mieltä on joka neljäs (24 %) ja kannastaan epävarmoja noin kolmannes (29 %). Kysymykseen vastattiin joulukuussa.
Kommenteissaan monet taloustieteilijät toteavat, että talouden nopea elpyminen on edelleen mahdollista, koska lyhyen aikavälin vaurioista huolimatta pelättyä konkurssiaaltoa ei toistaiseksi ole nähty.
Lisäksi pandemian aikaisten rajoitustoimien nähdään osin vauhdittaneen rakennemuutosta ja edistäneen myös tuottavuutta nostavia toimintatapoja, kuten etätyöaikana omaksuttua digiloikkaa.
Ekonomistit korostavat kannasta riippumatta, että koronakriisin vaikutukset eivät ole selkeästi vielä nähtävissä tai ainakaan kaikilla aloilla.
Yksimielisempiä ekonomistit ovat talouspolitiikan tehtävästä tällä hetkellä.
Enemmistö eli 70 prosenttia katsoo, että talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja Suomen tuotantorakenteen tuhoutumista. Näin siitäkin huolimatta, että julkisen talouden alijäämä kasvaa.
Toista mieltä on 23 prosenttia vastaajista.
Samalla ekonomistit kuitenkin korostavat, että talouden alijäämän kasvun pitäisi jäädä lyhytkestoiseksi. Hallituksen olisi nyt valmisteltava myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parantavia toimia.
Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
