Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 1,1 prosenttia suhteessa BKT:een vuonna 2019. LEHTIKUVA / HANDOUT / MAIK GUEDS

Ekonomistin kuva näyttää: Suomi veloissa Euroopan hännillä

Sami Pakarisen mukaan tulopohjan korjaamiseksi olisi tehtävä kaikki voitava.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen on jakanut Twitterissä kuvan (alla) julkisyhteisöjen alijäämästä Euroopassa vuodelta 2019.

Ennen koronaviruskriisiä tehdyssä vertailussa ilmenee, että Suomessa julkisyhteisöjen alijäämä oli vuonna 2019 toisiksi huonoimmalla tasolla koko Euroopassa. Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli tuolloin 1,1 prosenttia ja velka 59,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Milloin ryhdytään säästämään?, Pakarinen kysyy.

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2019. Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni noin 300 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Eniten heikkeni paikallishallinnon rahoitusasema, noin 700 miljoonaa euroa vuoteen 2018 verrattuna. Siihen vaikuttivat etenkin merkittävät kasvut sektorin kulutusmenoissa ja investoinneissa. Paikallishallintosektorin alijäämä eli nettoluotonotto oli 2,7 miljardia euroa vuonna 2019.

Sami Pakarisen mukaan Suomen näkökulmasta tärkeintä olisi nyt vahvistaa keskipitkän ja pitkän aikavälin talouden tuotantopotentiaalia julkisen talouden korjaamiseksi. Hän toteaa, että lopulta se, mistä säästetään, on poliittinen valinta.

– Tähän voidaan vielä omin voimin vaikuttaakin, Pakarinen toteaa.

– Kannattaa myös tehdä kaikki voitava tulopohjan korjaamiseksi eli esim. työllisyyttä lisää. Toivottavasti kevään kehysriihessä kuullaan lisää konkretiaa, kuinka julkinen talous tullaan tasapainottamaan. Olisi vastuullista.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt