Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) kertoi viime viikolla Ilta-Sanomille ennustaneensa jo viisi vuotta sitten, että Euroopan keskuspankista tulee ”suuri roskapankki”. Hänen mukaansa ollaan nyt vahvasti sillä tiellä.
Ekonomisti Roger Wessman kiinnittää blogissaan huomiota väitteeseen roskapankista.
– Euroopan keskuspankin kuvaaminen roskapankkina, johon pankkien ongelmat uhkaavat kerääntyä ei kuitenkaan kovin hyvin kuvaa muutoksen luonnetta. Pikemmin joukkolainaosto-ohjelman kautta EKP:n kautta visio euromaiden yhteisestä lainanotosta, eurobondeista, on osittain toteutunut, Wessman kirjoittaa.
Hän viittaa roskapankin määritelmään, jonka mukaan kyseessä on omaisuudenhoitoyhtiö, joka hoitaa valtion tukea saaneen pankin omaisuuden tai vastuiden hoitamisen ja myymisen, johon siirretään pankin luottojen ongelmaluotot.
Wessmanin mielestä roskapankin määritelmälliset tunnusmerkit eivät kuvaa kovin hyvin EKP:n muodonmuutosta. Vaikka EKP:n tase on muuttunut riskeiltään enemmän tavallisen liikepankin suuntaan, riskit ovat edelleen tavallista pankkia vähäriskisempiä.
Roger Wessman huomauttaa, että EKP:n taseen dramaattisin käänne on julkisten velkakirjojen osto yli 1 500 miljardilla eurolla. Samalla pääosin valtioiden velkakirjojen osuus EKP:n rahoitusoperaatioista on noussut nollasta yli 60 prosenttiin.
Se tarkoittaa Wessmanin mukaan sitä, että EKP hakee nimissään rahoitusta euromaiden puolesta. Toisin sanoen euromaat hankkivat EKP:n kautta itselleen yhteisvastuullista velkaa samalla korolla.
– Valtiot saavat käytännössä keskuspankilta rahoitusta ohjauskorkoon (eli tällä hetkellä nolla-korolla). Jo nyt keskuspankilla on yli 15 prosenttia euroalueen julkisesta velasta, Wessman kirjoittaa.
Hänen mukaansa nykyinen EKP:n toiminta ei oleellisesti poikkea ehdotetuista eurobondeista eli euromaiden yhteisesti ja yhteisvastuullisesti liikkeelle laskemista velkakirjoista.
– Jos joku maa jättäisi velkansa hoitamatta keskuspankkijärjestelmälle, EKP (ja sen omistajina muut euromaat) kantavat vastuun velan hoitamisesta, Wessman kirjoittaa.
Hänen mukaansa ”EKP:n riski ei siten ole pankkien ongelmaluottojen kasaantuminen taseeseen, vaan riski eurovaltioiden maksukyvystä, ja viime kädessä koko eurojärjestelmän vakaudesta”.
Elina Lepomäki on useasti kirjoittanut euroalueen ongelmista ja liian alhaisten korkojen vaaroista. Vuosi sitten hän kuvasi blogissaan EKP:n toimintaa roskapankiksi, joka ”ostaa nykyisin sekä valtioiden että yritysten velkapapereita” vääristäen hintoja. Hän ennusti tuolloin EKP:n toiminnan johtavan kuplatalouteen.
