Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan vuosi on alkanut vahvoilla työllisyysluvuilla, ja työmarkkinoilla on edelleen tavanomaista parempi tilanne. Suurin osa työllisyyden noususta on kokoaikaista työtä, ja avoimia työpaikkoja on edelleen runsaasti.
Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi nousi helmikuussa 72,5 prosenttiin, ja työttömyysasteen trendi laski 6,5 prosenttiin.
– Talouskasvu on kuitenkin hieman hidastumassa, ja avoimiin työpaikkoihin alkaa olla vaikeampi löytää osaavaa työvoimaa, joten työmarkkinoiden tunnusluvut eivät jatkossa kohennu enää aivan yhä vilkkaasti, Kuoppamäki varoittaa tiedotteessaan.
Suomen työttömyysaste lähestyy hänen mukaansa jo Ruotsin lukemia ja on historiallisesti melko alhainen.
– Nyt saavutettua 6,5 prosentin työttömyysastetta on vaikea enää merkittävästi madaltaa ilman selvästi vahvempaa vetoapua ulkomailta tai uusia työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, Kuoppamäki painottaa.
Työllisten määrä on noussut vuodessa 1,4 prosenttia, mutta työvoiman tarjonta vain 0,1 prosenttia. Kuoppamäen mukaan työvoiman määrän polkeminen paikoillaan muistuttaa siitä, että Suomen talouden kasvu tarvitsee jatkossa sekä työllisyysasteen että erityisesti tuottavuuden nostamista.
– Eduskuntavaaleihin osallistuvat puolueet pitävät työllisyysasteen nostamista yhtenä tärkeimmistä tavoitteista seuraavalla vaalikaudella. Keinot tämän tavoitteen saavuttamiseen eroavat kuitenkin merkittävästi. Melko selvältä näyttää, että ainakin työvoiman osaamisen vahvistamiseen satsataan enemmän, mikä parantaisi työllistymismahdollisuuksia, ja perhevapaauudistuksella pyritään vapauttamaan resursseja työmarkkinoille, hän arvioi.
Kuoppamäen mielestä hallitusneuvotteluihin päätyvien puolueiden kannattaisi suhtautua avoimin mielin työmarkkinoiden muutokseen, kuten alustatalouden nousuun ja epätyypillisten työsuhteiden tyypillistymiseen.
Lue myös: