EK:n pääekonomisti Sami Pakarinen pohtii blogissaan, tulkitaanko tällä hetkellä kansainvälisen talouden suhdannesignaaleja väärin.
Pakarisen mukaan maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta moni talousennustaja näkee globaalin taloussuhdanteen jatkavan myönteisessä vedossa myös vuonna 2020. Esimerkiksi keväällä ennusteensa julkaissut Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi kasvun nousevan kolmella kymmenyksellä tästä vuodesta 3,6 prosenttiin.
– Alkuvuoden aikana tulleet positiivisemmat signaalit on tulkittu pahimpien aikojen jäämisestä taka-alalle. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka tukee kasvua ja viime vuoden tilapäisten vaikeuksien ennen kaikkea Euroopassa tulkitaan jääneen taakse, Pakarinen kirjoittaa.
Epävarmuutta ylläpitävät niin Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit kuin muutkin poliittiset jännitteet.
– Vaikka ei ole syytä maalata piruja seinille, itselleni herää väistämättä kysymys, tulkitaanko nyt nähdyt positiiviset signaalit väärin? Entä jos hyvät uutiset etenkin Euroopasta ovatkin vuorostaan tilapäisesti hyviä?
Pakarisen mukaan esimerkiksi Saksan teollisuuden ennakoivat indikaattorit eivät näytä suunnan kääntyneen. Valmiiden tuotteiden varastot ovat kääntyneet kasvuun. Varastojen kasvun vaikutus oli suuri myös Yhdysvaltojen 1. neljänneksen bkt-lukemissa.
– Lisäksi Saksan teollisuuden tuotanto-odotukset sekä tilauskanta ovat painuneet varsin nopeasti. Myös Suomessa yritykset raportoivat riittämättömän kysynnän olevan tällä hetkellä keskeisin tuotannon kasvun este.
Euroopan komission ennusteen mukaan Saksan talouden ennustetaan kiihtyvän tämän vuoden 0,5 prosentin kasvusta 1,5 prosentin kasvuun vuonna 2020.
– Tämä edellyttää tilapäisten ongelmien väistymistä sekä yksityisen kulutuksen kasvun jatkumista myös ensi vuonna. Tuhannen euron kysymys kuuluukin, kuinka hidastuva talouskasvu muuttaa odotuksia kuluvan vuoden mittaan? Heikommat odotukset siirtyisivät kulutus- ja investointipäätöksiin, jotka ruokkisivat heikentyvää kierrettä.
Mikäli Euroopan talous ei kasvaisi odotetusti, heijastuisi tämä Pakarisen mukaan nopeasti myös Suomeen.
– Vientikysynnän mahdollinen hyytyminen yhdessä kotimaassa hiljentyvän rakennussektorin kanssa voisi olla pahimmillaan nopea muutos huonompaan. Kuinka hyvin heikomman kehityksen riskit tiedostetaan uutta hallitusohjelmaa tehtäessä?
– Työllisyystavoite ja julkisen talouden tasapaino ovat vaikeampia saavuttaa, mikäli maailmantalouden tuulet kääntyvät vastaisiksi.
