Rakentamisen suhdannekäänne on ollut nopea. Rakentaminen supistui viime vuonna neljä prosenttia, mutta täksi ja ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennakoi reilun prosentin tai parin kasvua. Kasvun suurin vauhdittaja on asuntorakentaminen, joka on noussut jälleen ennätystasolle.
Rakennusteollisuuden mukaan rakentaminen kasvu painottuu tämän vuoden lopulle ja ensi vuoden alkupuoliskolle. Vuonna 2023 hidastuva talouskasvu asettaa myös rakentamiselle rajat. Kustannuskehitys on rakentamisen suurin yksittäinen uhka.
– Käänne rakentamisen näkymissä on ollut nopea. Aiempi epävarmuus ja heikko kysyntä on kääntynyt huoleen kovasta kustannuskehityksestä sekä materiaalien ja työvoiman saatavuudesta, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
Rakennusteollisuus RT arvioi asuntoaloituksia kertyvän tänä vuonna 44[nbsp]000, mikä ylittää neljänneksellä pitkän aikavälin keskimääräisen tarpeen, ja ensi vuonnakin noin 40[nbsp]000.
Kerrostalorakentamisessa vuokra-asuntotuotanto vähenee, mutta omistusasuntojen osuus kasvaa. Omakotitalorakentaminen on saanut koronapandemiasta voimakkaan piristysruiskeen, ja aloituksia on 17 prosenttia viimevuotista enemmän.
Toimitilarakentaminen pääsee kasvuun kiinni etenkin teollisuuden investointien sekä verkkokaupan siivittämien varastojen ja logististen tilojen kysynnän myötä. Myös korjausrakentaminen palautuu parin heikon vuoden jälkeen kasvu-uralle. Infrarakentamisessa on puolestaan vähenemässä ensi vuonna.
Rakentamisen työllisyyden ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna viime vuoden notkahduksen jälkeen.
Ääripäiden kautta
Vihmon mukaan Suomessa rakentamisen määrä kehittyy muihin Pohjoismaihin verrattuna ääripäiden kautta.
– Rakentaminen kasvaa normaalissa suhdannetilanteessa muita Pohjoismaita vähemmän, ja heilahtelut lasku- ja noususuhdanteissa ovat meillä isompia, hän sanoo.
Vihmo toteaa, että rakentamisen voimakas suhdannevaihtelu ei ole hyväksi kansantaloudelle eikä rakentamiselle.
– Rakentamiselle pitäisi luoda entistä ennakoitavampi toimintaympäristö pitkäjänteisillä infrahakkeilla, sujuvalla kaavoituksella ja sääntelyn johdonmukaisuudella. Se tasoittaisi suhdannevaihteluita ja tukisi riittävää asuntotuotantoa pitkällä aikavälillä. Sillä voitaisiin välttää myös tänä vuonna nähdyn kaltaisia kustannuspiikkejä, jotka rasittavat esimerkiksi julkista rakentamista
Suuret kaupunkiseudut vivuttavat kasvua
Viime vuosina suurten kaupunkien investoinnit kehitys- ja infrahankkeisiin ovat saaneet vireille runsaasti asuntojen ja muunlaista rakentamista. Tästä tuoreimpia esimerkkejä ovat Raidejokeri ja Tampereen ratikka.
– Kaupungit eivät odottele kasvua, vaan tekevät sitä. Hyvien sijaintien hankkeille riittää rahoittajia, mutta muuten rahoitus on kiristymässä monin tavoin, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Tämä tarkoittaa hänen mukaansa varsinkin uudisrakentamisen entistä voimakkaampaa keskittymistä kasvuseuduille.
– Asuntorakentamisen edellytyksistä tulisi käydä kunnon keskustelua. Nyt asuntopolitiikkamme pyörii käytännössä vain valtion tukeman tuotannon ympärillä, mikä on äärimmäisen kapea näkökulma.
