Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. (Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa)

Ekonomisti pitää päättäjien ylireagointia riskinä

Mikäli uusia negatiivisia yllätyksiä ei tule, lähtee tuotanto kunnolla kasvuun loppuvuodesta, Mauri Kotamäki arvioi.

Tilastokeskuksen torstaina kertomien tuotantotilastojen tiputuksesta huolimatta Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että jo ensi kuussa tuotannon luvut näyttävät valoisammalta.

Tilastokeskuksen mukaan kansantalouden tuotannon työpäiväkorjattu muutos edellisvuoteen verrattuna oli noin 0,6 prosenttia miinuksella.

– Helmikuu näyttää negatiivista lukua erityisesti siksi, että viime vuoden helmikuu oli viimeinen normaali kuukausi ennen koronaa. Korona on kohdellut sekä teollisuutta että palveluita kovalla kädellä, mutta tuotannon näkökulmasta palvelusektori on kärsinyt tuplasti, Kotamäki toteaa.

Jalostustoimintaa harjoittavat toimialat ovat päässeet muutamina viime kuukausina peräti niukasti kasvun puolelle.

– Sen sijaan palveluiden toimialoilla kasvu on ollut negatiivista koko ajan koronakriisin alusta asti, Kotamäki sanoo.

Hänen mukaansa tuhannen taalan kysymys on, mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa.

– Talousennustajat povaavat parin kolmen prosentin kasvua tälle vuodelle. Kauppakamarien myöntämien ulkomaankaupan alkuperätodistusten kehityksen perusteella vienti EU:n ulkopuolelle oli maaliskuussa kasvussa. Lisäksi monet maat, kuten Yhdysvallat, ovat elvyttäneet avokätisesti ja sitoutuneet pitämään rahapolitiikan elvyttävänä, vaikka inflaatio väliaikaisesti nousisikin. Kotitalouksien tileille on kertynyt pandemian aikana rahaa, joka odottaa kuluttamista. Kotitalouksien luottamuskin on hyvällä tasolla, Kotamäki luettelee.

Epidemian kehittymiseen ja politiikkaan liittyvät riskit ovat silti läsnä. Kotamäen mukaan kasvu ei tule kuin Manulle illallinen.

– Hyvä kehitys saattaisi kääntyä, mikäli esimerkiksi uuden virusmuunnoksen takia tartunnat lähtisivät taas kasvuun. Se olisi katastrofi katastrofin perään. Siksi olisi tärkeä selättää epidemia joka maailmankolkassa. Vähän hirvittää esimerkiksi Brasilian ja Intian tautitilanteet, Kotamäki toteaa.

Kotamäen mukaan myös riski päättäjien ylireagointiin on olemassa.

– Kovin montaa sulkuoperaatiota Suomen yrityssektori, varsinkaan tietyt palvelualat, eivät enää kestä. Konkurssien lukumäärät ovat nyt hieman koholla, mutta epäsuotuisan kehityksen kautta konkurssimäärille voisi tapahtua ketsuppipulloilmiö – nyt konkursseja on vain jonkin verran normaalia enemmän, mutta tilanteen taas kiristyessä konkurssien määrä voi hypätä ihan toiselle tasolle, hän sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt