Sami Pakarinen. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Ekonomisti: Nyt olisi aika puhua maahanmuutosta

Työikäisen väestön vähentyessä katse on suunnattava työperäiseen maahanmuuttoon, sanoo EK:n Sami Pakarinen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että työperäinen maahanmuutto on jäänyt taka-alalle työllisyyskeskustelussa.

– Ajankohtaisessa työllisyyskeskustelussa painopiste on ollut enemmän työvoimassa kuin työikäisen väestön kasvattamisessa. Suomessa työikäisen väestön vähentyessä katse on suunnattava maahanmuuttoon. Suomessa nettomaahanmuuton osuus suhteessa väestöön on ollut vaatimatonta verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan, Pakarinen kirjoittaa blogissaan.

Ekonomisti kertoo, että Suomessa nettomaahanmuutto oli viime vuonna yhteensä noin 12 000 henkeä (0,22 % väestöstä), Ruotsissa noin 86 000 (0,84 %) ja Saksassa noin 400 000 (0,48 %).

– Ruotsin talouden kasvusta puhuttaessa ei tule unohtaa nettomaahanmuuton vaikutusta. Ruotsissa 25–64 -vuotiaiden väestö kasvaa nykyennusteiden perusteella aina vuoteen 2050 asti, kun Suomessa on jo käännytty lasku-uralle, Pakarinen kirjoittaa.

– Jos Suomen nettomaahanmuutto olisi ollut suhteessa yhtä suurta kuin Ruotsissa vuodesta 1997 lähtien, Suomessa olisi tällä hetkellä jo noin 5,9 miljoonaa asukasta eli lähes 400 000 henkeä enemmän kuin nyt.

Nettomaahanmuuton kasvattaminen pienentäisi ekonomistin mukaan kestävyysvajetta, jos maahanmuutto on valtaosin työperäistä. Pakarinen viittaa valtiovarainministeriön kevään 2019 taloudelliseen katsaukseen.

– Jos Suomi nostaisi nettomaahanmuuton Ruotsia vastaavalle tasolle, paranisi kestävyysvaje kaavamaisesti laskien arviolta 1,0-1,5 %-yksikköä BKT:sta. Suuruusluokkaa voi verrata esimerkiksi sote-palveluiden tuottavuuden kasvuun 0,5 %-yksiköllä, jonka vaikutus kestävyysvajeeseen olisi arvion mukaan -1,8 %-yksikköä.

Pakarisen mukaan Ruotsin talouden kasvua usein ihmetellään Suomessa.

– Taustalla on toki useita syitä, mutta työikäisen väestön suotuisa kehitys auttaa naapuriamme merkittävästi. Tässä pitkään jatkuneella Suomea suhteellisesti suuremmalla nettomaahanmuutolla on ollut iso vaikutus, hän toteaa.

– Tästä herääkin kysymys, onko nykyisessä työllisyyskeskustelussa painopiste liiaksi nykyisen työvoiman ympärillä ja liian vähän työikäisen väestön kehityksessä? Tulisiko hallituksen pitää työikäisen väestön kasvattamista edistäviä toimenpiteitä, kuten työperäistä maahanmuuttoa, nykyistä pontevammin esillä?

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt