Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo Kauppalehdelle, että hallituksen kaavailemat eläkekorotukset koskisivat suhteellisen pientä joukkoa eläkeläisistä. Hallitus aikoo korottaa kansaneläkkeen täyttä määrää 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.
Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä saavat vain pienituloisimmat eläkeläiset.
− Alun perin puhuttiin 1400 euroa kuussa tienaavista eläkkeensaajista, jolloin puhutaan aika tavanomaisista työeläkkeen saajista. Takuueläkkeellä tai pääosin kansaneläkkeellä olevat eläkeläiset ovat ihan erityyppinen ryhmä, Jukka Appelqvist kommentoi KL:lle.
Ennen eduskuntavaaleja nykyinen pääministeri Antti Rinne (sd.) lupasi alle 1400 euron eläkkeisiin 100 euron nettokorotuksen, joka toteutettaisiin useamman vuoden ohjelmalla.
Uuden esitysluonnoksen perusteella korotukset olisivat sitä suuremmat, mitä pienempi eläke. Esimerkiksi takuueläkkeen täyttä määrää korotettaisiin 50 eurolla kuukaudessa. Toisaalta esimerkiksi 1000 euron eläkettä nostettaisiin nettona vain 19 eurolla.
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää esitystä hallituksen linjan mukaisena.
− Tämä on tehokas keino eläkeläisköyhyyden vähentämiseen. Siinä mielessä nämä instrumentit ovat ihan oikeita, jos tämä on se tavoite, Mauri Kotamäki sanoo.
Pienten eläkkeiden korottaminen on Kotamäen mukaan myös poliittisesti mielekästä, sillä se on konkreettinen toimi, johon voidaan viitata tulevaisuudessa esimerkiksi pienituloisten asemasta keskusteltaessa.
