Verkkouutiset

Ekonomisti: Ilmassa on runsaasti pahaenteisiä tekijöitä

Talousennusteet ovat tänä syksynä tavallista epävarmempia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Suomen taloudelle on viime kuukausina ollut leimallista työllisyyden ja julkisen talouden vahvistuminen. Onnistuneiden talouspoliittisten päätösten ohella tähän on vaikuttanut hämmästyttävän pitkään jatkunut kansainvälisen talouden hyvä veto, kirjoittaa Elinkeinelämän keskuskiitto EK:n ekonomisti Simo Pinomaa järjestön verkkosivuilla.

– Jossain vaiheessa suhdanne kääntyy, mutta kukaan ei tiedä milloin. Varmaa on vain, että ilmassa on runsaasti pahaenteisiä tekijöitä. Hyvin suurella todennäköisyydellä seuraava käänne on huonompaan suuntaan, hän toteaa.

Pinomaan mukaan esimerkiksi kauppasodan laajentuminen, euroalueen poliittiset riskit, sopimukseton Brexit, Yhdysvaltojen ja euroalueen rahapolitiikan nopea kiristyminen voivat nopeasti vaikuttaa maailmantalouteen haitallisesti.

– Nämä tekijät välittyvät Suomen talouteen lähinnä viennin kautta. Lisävaikutuksia tulee kilpailukyvyn, korkojen ja yritysten sekä kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät tulojen, investointien ja kulutuksen kautta työllisyyteen ja julkiseen talouteen.

BKT:n 0,3 prosentin kasvuerokin merkitsevä

ETLA:n skenaarioihin ei sisälly rajuja talouden käänteitä, vaan niissä eritellään itseasiassa varsin pieneltä tuntuvien BKT:n kasvuerojen vaikutuksia. Tarkemmin sanoen kysymys on, mitä tapahtuu, jos BKT kasvaa 0,3 prosenttia hitaammin tai nopeammin kuin perusura vuosina 2018–2022.

– Mainitut kansainvälisessä taloudessa esiintyvät riskit antaisivat aiheen paljon suurempiin vaihteluihin. Näinkin pienillä BKT:n kasvueroilla on kuitenkin suuri merkitys erityisesti julkistalouteen. Pidemmällä aikavälillä ns. ”korkoa korolle” -vaikutuksen ansiota vaikutukset vielä vahvistuvat, Pinomaa toteaa.

Suomen julkinen velka on nyt laskussa, mutta sen odotetaan kääntyvän nousuun vuosikymmenen lopulla. EK:n laskelmien mukaan julkistalouden velka suhteessa BKT:hen todennäköisesti nousisi taas lähes 60 prosenttiin vuonna 2030. Hitaan kasvun vaihtoehdossa velka nousee noin 66 prosenttiin. Nopean kasvun skenaario puolestaan painaisi velkasuhteen 53 prosenttiin vuonna 2030.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)