Työttömien määrän runsas kasvu vuoden takaiseen verrattuna huolestuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäkeä. Hänen mukaansa hallituksen budjettiriihessä olisi tarvittu toimia työllisyyden nostamiseksi. Riihen saldoa Kotamäki kuvaa pettymykseksi.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys vähenee ja työttömyys kasvaa. Työllisiä oli vuoden 2020 elokuussa 65[nbsp]000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 42[nbsp]000 enemmän kuin vuoden 2019 elokuussa. Työllisyysasteen trendiluku oli 71,6 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 7,5 prosenttia.
– Koronakriisi aiheuttaa melkoisen alijäämän julkiselle taloudelle. Velkaantumisen tulee toki kasvaa, kun kansantalous kohtaa ison shokin. Mutta kyllä nyt pitäisi jo katsoa samanaikaisesti tulevaisuuteen ja pohtia sopeutumistapoja. Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa tulevaisuudesta on huolestuttavaa, Mauri Kotamäki toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa viime viikon budjettiriiheen oli ladattu kovat odotukset.
– Valitettavasti hallituksen työllisyyspäätökset olivat pettymys. Kaiken lisäksi hallitus teki etupainotteisesti päätökset pysyvistä julkisten menojen lisäämisestä, mutta siirtää sen tylsemmän eli rahoitukseen liittyvät päätökset toistaiseksi määrittämättömään tulevaisuuteen.
Hallituksen käyttämiä laskentaperusteita ekonomisti pitää lisäksi ”vähintäänkin erikoisina”.
– Hallitus nimittäin laskee työllisyystavoitteeseensa plusmerkkisiä työllisyystoimenpiteitä ja vaikenee miinusmerkkisistä. On käsittämätöntä, että tällainen esitystapa on mennyt läpi virkamiehiltä ja muilta riiheen osallistuneilta.
Hallitus on kertonut tehneensä riihessä päätöksiä yli 30[nbsp]000 uuden työllisen edestä. Maali siirrettiin kuitenkin hallituskauden lopusta vuosikymmenen loppuun. Itse lukuakin on haastettu. Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on laskenut hallituksen päättäneen todellisuudessa vain noin 5[nbsp]000 työllisen toimista.
Mauri Kotamäki huomauttaa, ettei hallitusohjelmaa ole muutettu työllisyystavoitteen osalta.
– Vai onko niin, että hallitus ei enää noudata ohjelmaansa, muttei halua tehdä uuttakaan, hän kysyy.
Hallituksen toimet näyttävät ekonomistin mukaan tässä suhteessa sekavilta.
– Riihen päätösten perusteella on kuitenkin selvää, ettei hallitusohjelman henkeä noudateta. Tehdyt työllisyystoimet eivät ole sellaisia, joiden avulla julkinen talous tasapainottuisi – hallitusohjelman antama perustelu työllisyystoimille on siis ilmeisesti muuttunut.
Hänen mielestään hallituksen tulisi kaikkien vuoksi selkeyttää toimintaansa ja sen motiiveja.
Mauri Kotamäki pitää ymmärrettävänä, että koronakriisi muuttaa toiminnan askelmerkkejä.
– Olennaista ei nyt olekaan se, saavutetaanko 75 prosentin työllisyysaste päivälleen vaalikauden lopussa vai vähän myöhemmin. Olennaista olisi tehdä päätöksiä, jotka palauttavat uskon hallituksen toimintakykyyn asian suhteen, sekä luovat selkeämmät askelmerkit kohti korkeampaa työllisyysastetta ja tasapainoisempaa julkista taloutta, hän sanoo.
– Toimien ei siis tarvitsisi tulle voimaan tasan nyt heti, koska suhdannepoliittinen ajoituskin on tärkeää. Toimenpiteistä päättäminen olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeä
