EU-budjetti kurittaa tulevaisuusinvestointeja, vaikka EU:n elpymisrahastosta ja pitkän aikavälin budjetista aikaansaatu päätös oli tarpeellinen, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) osaaminen ja digi -osaston johtaja Riikka Heikinheimo blogissaan.
– Koko EU-alueen yhtenäisyys, elpyminen ja investoinnit – erityisesti vihreään kasvuun ja digitaalisuuteen – ovat meidänkin etumme nimenomaisesti yritysten osaamisen ja vientinäkymien vuoksi, hän kirjoittaa.
– Valitettavaa kuitenkin on, että sopu saatiin aikaiseksi pitkäjänteisyyden ja tulevaisuuden kustannuksella. EU-budjetin 7-vuotisen raamin sisällä leikkauksia tehtiin erityisesti Euroopan Horisontti -ohjelmaan, siis tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Aiheisiin, joissa nimenomaisesti EU-tasoinen yhteistyö on parhaimmillaan.
Heikinheimon mukaan ratkaisu kurittaa tulevaisuusinvestointeja juuri nyt on yllättävä. Akuutin kriisin syy – koronapandemia – on juuri osoittanut koko maailmalle kuinka kriittisistä osaamisista ja verkostoista on huolehdittava ennakoiden ja yhteistyössä.
– Osaamista ei pystytä rakentamaan sormia napsauttamalla yhdessä yössä. Esimerkiksi koko maailman janoamaa turvallista ja tehokasta rokotetta ei kehitetä kuukaudessa. Jälkijättöiset paniikkiratkaisut ovat huonoja – seuraava kriisi voi tulla ihan muualta.
– Kriittisten osaamisten huoltovarmuutta voidaan luoda ennakoiden, vaikka kenelläkään ei olekaan tulevaisuutta ennustavaa kristallipalloa. Julkisesti rahoitetut EU-tasoiset ja kotimaiset temaattiset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä ”tulevaisuuden osaamispankkeja”.
Hallituksella näytön paikka
Heikinheimo korostaa, että Suomen pitää toimia kansallisesti viisaammin. Syksyllä käynnistyvä budjettiriihi on hallitukselle näytön paikka.
– Päätöksiä on tehtävä tasapainoisesti tulevaisuusinvestoinnit mielessä. TKI-toimia varten yhteistyössä laadittu tiekartta on hyvä opas. Suomi ei kiipeä tästä koronakuopasta millään muulla kuin talouskasvulla.
Hänen mukaansa tulevaisuuteen varautumisessa tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä innovoinnin merkitys on järkälemäinen.
– Innovointiosaaminen ei kestä katkoksia ja siksi tutkimuksen sekä koulutuksen rooli korostuu aivan erityisesti. Yritykset ja tutkijat ovat hyvin hereillä ja halukkaita kantamaan oman roolinsa yhteistyöstä; sille on luotava rahoituksella toimivat puitteet.
Koronakriisi tuuppasi jo käynnissä olleita kehityskulkuja hyppäyksenomaisesti eteenpäin.
– Nyt jos koskaan uudistumista on kannustettava. Osaamisen puute ei saa olla siinä esteenä. Kansallisessa päätöksenteossa ei saa toistaa EU-tasoista virhettä jättää pitkän aikavälin rahoitus modernisoimatta. Kasvu ja uudistuminen on Suomen etu, sillä koronakriisistä toivuttaessa vain #kasvumaksaavelan.
