Kokoomuksen esittämät muutokset puolittaisivat verkkoyhtiöille sallitun tuoton eli leikkaisi sitä 400 miljoonaa euroa. LEHTIKUVA/JAAKKO AVIKAINEN

EK:n mukaan budjetti on teollisuudelle neutraali

Energiavaltainen teollisuus kärsii hallituksen päätöksistä ja muu teollisuus hyötyy.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energia- ja ilmastoasioiden johtavan asiantuntijan Kati Ruohomäen mukaan hallituksen budjettiriihen päätösten yhteisvaikutus on neutraali teollisuuden kannalta.

Hallitus päätti, että teollisuuden sähköveroa alennetaan EU:n minimiin. Ruohomäki kehuu, että sähköveropäätös on myönteinen sekä ilmaston että kilpailukyvyn kannalta.

– Sitä on jo pitkään EK:ssakin puhuttu, että sähköveron pitäisi olla samalla tasolla kuin merkittävissä kilpailijamaissa, Ruotsissa ja Saksassa, Kati Ruohomäki sanoi tänään torstaina EK:n Kaksvarttisessa.

Samalla energiaintensiivisen teollisuuden lämmityspolttoaineiden veroleikkuri poistetaan neljän vuoden siirtymäajalla.

– Pieni elvyttävä vaikutus tulee sillä, että sähkövero alenee heti ensi vuoden alusta ja polttoaineveroleikkuri poistuu neljässä vuodessa, Ruohomäki sanoi.

Hänen mukaansa siirtymäaika antaa esimerkiksi maakaasun käyttäjille aikaa miettiä uusiutuvaa energiaa tai muita ratkaisuja.

Hallitus päätti myös nostaa lämmityspolttoaineveroja 105 miljoonalla eurolla.

– Lopputulos on neutraali teollisuudelle. Kun sähkövero alenee, neljän vuoden aikana poistuu veroleikkuri ja lämmityspolttoaineet nousevat, niin lopputuloksena on plus-miinus nolla teollisuuden näkökulmasta, Ruohomäki sanoi.

Ruohomäki viittaa lopputuloksen osalta valtiovarainministeriön energiaverotuksen uudistusta pohtineen työryhmän raportin laskelmiin.

Hänen mukaansa kyseessä on kuitenkin selvä tulonsiirto.

– Energiavaltainen teollisuus kärsii tässä 46 miljoonaa (euroa) ja muu teollisuus, datakeskukset ja kasvihuoneet, pääsevät plussalle 47 miljoonaa (euroa).

Päästökauppakompensaation jatko olisi ollut selkeintä

Hallitus päätti budjettiriihessä, että päästökauppakompensaatio korvataan määräaikaisella teollisuuden sähköistämistuella, joka on suunnattu energiaintensiivisille yrityksille.

– Selkeintä olisi ollut jatkaa päästökauppakompensaatiota komission uuden ohjeistuksen mukaisesti, jossa on ehdollisuuksia energiatehokkuusinvestointeihin ja muihin, mutta hyvä näinkin, että uusi tuki tulee tilalle, Ruohomäki sanoi.

Ruohomäen mukaan epävarmuutta on kuitenkin siitä, mikä tukiohjelman sisältö on, paljonko tukea maksetaan ja ketkä tukea saavat.

– On puhuttu, että tuki tulisi EU:n elvytysrahoista ja toisaalta sanotaan, että elvytysrahaa ei voi antaa suoraan yrityksille.

Päästökauppakompensaatio on ollut 40 miljoonan euron luokkaa vuosittain, ja se on rahoitettu päästöoikeuksien huutokauppatuloista.

– Nyt kun päästöoikeuden hinta on moninkertaistunut, niin myös tuen tarve on kasvanut. Se olisi mahdollisesti 200 miljoonaa euroa vuonna 2022, Ruohomäki arvioi.

EU:n elvytyspaketista on hallitus on kaavaillut miljardia euroa vihreään siirtymään.

– Jos kompensaatio maksetaan siitä, niin siitä lohkeaa aika iso osa tähän kompensaatioon, Ruohomäki totesi.

Kokonaisuutena budjettiesitys oli Ruohomäen mielestä kohtuullinen teollisuuden näkökulmasta.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt