Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajien mukaan hallituksen eduskuntaan tuoman esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi ei vastaa nykyisen järjestelmän kehittämistarpeita.
– Yksi nykyisen järjestelmän suurimmista ongelmista on, että nyt tuotetaan hyvin eritasoista palvelua eri osissa maata ja toisistaan paljon poikkeavin kustannuksin. Hinta ja laatu eivät kohtaa, ja halvemmat palvelut voivat olla jopa muita parempia, EK:n johtajat Ilkka Oksala ja Penna Urrila kirjoittavat Helsingin Sanomissa.
Suomen väestön rakenne ja sairastavuus vaihtelevat paljon alueittain, ja sen vuoksi sote-palveluiden kustannuksissa on valtavat erot.
– Jos kaikki alueet toimisivat – väestörakenne huomioon ottaen – samoin kuin tehokkain alue, vuosittaiset sote-menot olisivat jopa neljä miljardia euroa nykyistä pienemmät.
Näin syntyisi puolen miljardin säästöt
Oksalan ja Urrilan mukaan säästöä syntyisi yli puoli miljardia vuodessa pelkästään sillä, että nyt keskiarvoa kalliimmat alueet pääsisivät kustannuksissa nykyiselle keskitasolle.
Hallitus tavoittelee noin 500 miljoonan euron vuotuista säästöä vuosikymmenen loppuun mennessä.
– Tätä tavoitetta voi pitää jopa vaatimattomana, mutta se on silti karkaamassa, Oksala ja Urrila totevat.
Hallituksen esityksen mukaan sote-uudistus päinvastoin lisäisi julkisia menoja koko 2020-luvun ajan. Uudistus alkaisi tuottaa nykymalliin verrattuna nettosäästöjä vasta 2030-luvun jälkipuoliskolla.
– Hallituksen esittämä sote-malli siis lisäisi julkisia menoja lähes kahden vuosikymmenen ajan, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen. Tällaiseen uudistukseen Suomella ei ole varaa.
Maakunnille ei pitäisi antaa verotusoikeutta
Hallituksen esitys ei tarjoa kannusteita, jotka saisivat hyvinvointialueiksi nimetyt maakunnat järjestämään sote-palvelut mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
– Uudistuksen yhteydessä pitäisi määritellä selvä menettely siltä varalta, että maakunta ei pysy sille määritellyssä rahoituskehyksessä. Vastaus ei voi olla, että valtio tulee tarvittaessa hätiin ja antaa maakunnalle lisärahoitusta, Oksala ja Urrila toteavat.
Heidän mukaansa maakunta on otettava väliaikaisesti otettava valtion ohjaukseen – ja liitettävä toiseen maakuntaan, mikäli ongelmat ovat pysyviä.
– Maakunnille ei kuitenkaan pitäisi antaa verotusoikeutta. Suomessa tuloverotus on jo nyt kohtuuttoman ankaraa, ja uuden verotuksen tason luominen kunta- ja valtionveron rinnalle todennäköisesti nostaisi kokonaisveroastetta entisestään.
Verotusoikeuden turvin maakunnat voisivat vältellä ja siirtää tuonnemmas palvelutuotannon kannalta tarpeellisia päätöksiä: jos sote-palveluihin tarvittavat rahat uhkaavat loppua, tarjolla olisi aina maakuntaveron kiristämisen mahdollisuus.
