– Suomen kehysriihessä on mielestäni nyt pöydällä kaksi todella isoa kysymystä, joiden lopputulos voi vaikuttaa koko poliittiseen kulttuuriimme tulevien vuosikymmenten aikana, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila toteaa Twitterissä.
Hän vertaa Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa julkisen talouden hoitoa ohjataan puolueiden laajasti hyväksymillä periaatteilla. Yksi tällaisista periaatteista on esimerkiksi niin sanottu velka-ankkuriperiaate, jonka mukaan julkisen velan tulee olla 35 prosenttia bruttokansantuotteesta keskipitkällä aikavälillä. Jos tästä poiketaan yli viisi prosenttiyksikköä, hallituksen tulee esittää valtiopäiville selvitys, miten velka palautetaan tavoitteeseen.
Luottoluokittajat DBRS Morningstar ja Fitch Ratings ovat tuoreissa lausunnoissaan olleet huolissaan erityisesti Suomen keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalista, joka on verrokkimaita heikompi.
Urrilan mukaan kasvupotentiaalin kannalta on tärkeää, että valtion talouden menokehyksestä pidetään kiinni.
– A: Mitä käy budjettikehyksille? Suomen ohjauskehikko on jo nyt pehmeämpi kuin Ruotsin, ja kehysten vesittäminen heikentäisi sitä lisää. Ei pitäisi olla mitään perusteita olla palaamatta aiempiin kehyksiin tämän vaalikauden aikana, itse asiassa jo ensi vuonna, Urrila sanoo.
– B: Syntyykö kulttuuri, jossa huolellisella vaikutusarvioinnilla ei ole merkitystä, kun arvioidaan päätettäviä toimenpiteitä ja niiden riittävyyttä suhteessa tavoitteisiin? Tämä olisi myös hyvin vahingollinen muutos, joka söisi luottamusta tietopohjaiseen päätöksentekoon, EK:n johtaja sanoo.
Luottoluokitus vaarassa?
Luottoluokituslaitos Fitch Ratings päätti lauantaina pitää Suomen luottoluokituksen ennallaan AA+ -luokassa. Fitchin mukaan Suomen taloudellinen toipuminen on kuitenkin muita AA+ -luokkaan kuuluvia maita hitaampaa. Myös keskipitkän aikavälin kasvupotentiaali on verrokkimaita heikompi.
Myös DBRS Morningstar piti Suomen luottoluokituksen ennallaan AA-luokassa. Molempien luottoluokittajien mukaan luokituksen pysyminen ennallaan kuitenkin edellyttää rakenneuudistuksia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen pitää mahdolisena, että Suomen luottoluokitus voi pudota. Hän katsoo, ettei luottoluokittajijen suitsutukseen ei tule tuudittautua.
– Fitch piti Suomen luottoluokituksen ennallaan AA+ edellyttäen, että rakenneuudistukset tehdään. AA luokituksen mailla mediaani velkasuhde v. 2021 46,1 %, Suomella 70,8 %, Pakarinen muistuttaa.
– Ilman uudistuksia ei tarvitse ihmetellä, jos Suomen luokitus tippuu ja korot nousevat. Pirullinen kierre.
– Hyvät ystävät. Eräänä kauniina päivänä saatamme herätä siihen aamuun, jolloin tämä nyt ilmainen lainaraha ei enää ole ilmaista. Siinä on sitten turha itkeä, kun valtionvelan korot vievätkin luokkaa 5 mrd euroa enemmän vuosittaisesta budjetista kuin nyt. Varoitettu on, EK:n juristi Santeri Suominen jatkaa.
B: syntyykö kulttuuri, jossa huolellisella vaikutusarvioinnilla ei ole merkitystä, kun arvioidaan päätettäviä toimenpiteitä ja niiden riittävyyttä suhteessa tavoitteisiin? Tämä olisi myös hyvin vahingollinen muutos, joka söisi luottamusta tietopohjaiseen päätöksentekoon. (9/X)
— Penna Urrila (@peurrila) April 24, 2021
Taloudenhoidosta löytyy Suomelle esimerkki läheltä. Kunpa tuollainen Ruotsin velka-ankkuri saataisiin Suomeenkin. @peurrila loistavassa ketjussa myös muita tärkeitä huomioita. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. #puoliväliriihi https://t.co/2dbpJFWtLu
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) April 24, 2021
Hyvät ystävät. Eräänä kauniina päivänä saatamme herätä siihen aamuun, jolloin tämä nyt ilmainen lainaraha ei enää ole ilmaista. Siinä on sitten turha itkeä, kun valtionvelan korot vievätkin luokkaa 5 mrd euroa enemmän vuosittaisesta budjetista kuin nyt. Varoitettu on. https://t.co/E4fJO5N0KY
— Santeri Suominen (@SantSuominen) April 24, 2021
