– Työrauhalainsäädännön uudistamisesta on paljon puhuttu, mutta mitään ei ole tapahtunut. Nyt vihdoinkin on aika aloittaa sen uudistaminen. Ensimmäinen askel olkoon vahingonkorvausvastuun säätäminen yksittäisille palkansaajille, jos he osallistuvat lakkoon, jonka tietävät laittomaksi, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton työelämäjohtaja Ilkka Oksala blogissaan.
Oksalan mukaan työnantajan pitää voida luottaa siihen, että tehty työehtosopimus turvaa työrauhan.
– Suomen laki edellyttää, että sopimukset pitävät. Toisin on työmarkkinoilla. Ammattiliitto Pro toiminnallaan osoittaa, että sopimukset eivät pidä ja tuomioistuimen päätöksiä ei kunnioiteta.
Poikkeuksellisen härskin toiminnan kohteeksi on joutunut Kaupan liiton jäsenyritys, Suomen Kotidata oy. Yrityksessä noudatetaan Kaupan liiton ja SAK:laisen Palvelualan ammattiliitto Pamin välistä laillista työehtosopimusta.
– Yrityksen pitäisi voida luottaa siihen, että tämä turvaisi työrauhan, mutta valitettavasti näin ei ole käynyt, Oksala kirjoittaa.
Ammattiliitto Pro, joka on toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n jäsenliitto, on päättänyt käynnistää lakkoilun Suomen Kotidatassa vaatien yritystä vaihtamaan työehtosopimuksen toiseksi.
Ammattiliitto Pro vaatii, että yrityksen toimihenkilöiden tulisi olla ICT-alan TES:n piirissä kaupan alan TES:n sijaan.
”Ruotsissa tilanne toinen”
Oksalan mukaan viidestä lakosta neljä on laittomia eli toteutettu ilman työriitalain edellyttämää ennakkoilmoitusaikaa.
Kaupan liitto vei kiistan kaupan TES:n soveltuvuudesta käsittelyyn työtuomioistuimeen, joka vahvisti, että kyseessä olevassa yrityksessä voidaan noudattaa Kaupan liiton ja Pamin välistä työehtosopimusta.
– Normaalissa maailmassa olisi tuomioistuimen ratkaisun jälkeen täysin selvää, että tuomioistuimen ratkaisua noudatettaisiin ja laiton lakkoilu loppuisi. Valitettavasti työmarkkinoilla ei sovelleta normaalin maailman pelisääntöjä. Ammattiliitto Pro on ilmoittanut taistelun jatkuvan. Liiton toiminnasta on tehty tutkintapyyntö poliisille, Oksala toteaa.
Pohjimmiltaan vika on hänen mukaansa suomalaisessa työrauhalainsäädännössä. Se ei tarjoa riittäviä keinoja puuttua tilanteisiin, jossa kylmästi päätetään olla välittämättä Työtuomioistuimen ratkaisuista.
– Tilanne on täysin toisenlainen länsinaapurissa. Ruotsissa laittomien lakkojen vuosittainen määrä on yleensä nollan ja kahden välillä. ”Huippuvuonna” saattaa laittomien lakkojen määrä Ruotsissa nousta jopa kuuteen. Suomessa sitä vastoin laittomien lakkojen vuosittainen määrä viimeisen 20 vuoden aikana ollut noin 100. Ajanjakson huippuvuonna on laittomia lakkoja ollut jopa 251.
Oksalan mukaan keskeisin syy näin suuriin eroihin työmarkkinoiden laittomuuksien välillä on se, että Ruotsissa laittomasta lakosta voidaan siihen osallistunut henkilö tuomita maksamaan vahingonkorvaus.
– Tämä uhka auttaa palkansaajaa pidättäytymään laittomuuksista.
