Kauppapoliittisten jännitteiden luoma epävarmuus uhkaa kääntää maailmankaupan kasvun negatiiviseksi ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapolitiikkaa koskevasta arviosta.
– Epävarmuus heijastuu nyt aiempaa suoremmin myös suomalaisyritysten liiketoimintaan ja Suomen kansantalouteen. Investointien lykkääntyessä tilauskirjat ohenevat, mikä uhkaa heikentää tulevaa vientiä ja työllisyyttä, toteaa EK:n kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio.
Tilanteen kehittymiseen vaikuttaa lähiviikkoina erityisesti kolme asiaa:
1. Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan kehittyminen ja mahdollinen marraskuun välisopu.
2. Yhdysvaltain EU:lle mahdollisesti kohdistamat autotullit, joihin presidentti Trump ottanee kantaa 13.11.
3. Maailman kauppajärjestö WTO:n toiminnan halvaantuminen; ajankohtaisimpana riskinä riitojenratkaisumekanismin lakkaaminen 10.12.
Kauppasota
Yhdysvallat ja Kiina ovat etenemässä kauppasodassaan kohti välisopua marraskuun aikana.
– Tämä on positiivista ja rauhoittaa markkinoita hetkellisesti, mutta on kuitenkin vasta pieni askel kohti konfliktin loppuratkaisua. Välisopu ei nimittäin puutu kauppasodan juurisyihin, kuten Kiinan kilpailua vääristäviin valtiontukiin tai ulkomaalaisyritysten pakotettuihin teknologiasiirtoihin, Vuorio kirjoittaa.
Vuorion mielestä Kiinalta ei ole todennäköistä saada tässä vaiheessa mitään merkittäviä myönnytyksiä, mutta presidentti Donald Trump saa Kiinan merkittävien maatalousostojen muodossa tarjoiltua poliittisesti tärkeän myönnytyksen maataloustuottajille, joiden vararikot ovat nousseet korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2011.
– Mikä tärkeintä, kumpikaan osapuoli ei menetä kasvoja kotikentällään, Vuorio toteaa.
Vuorion mukaan on kuitenkin epävarmaa, tullaanko neuvotteluissa enää tämän välisovun jälkeen näkemään juurikaan muuta edistymistä ennen Yhdysvaltain syksyn 2020 presidentinvaaleja, koska osapuolet ovat isoissa kysymyksissä yhä hyvin kaukana toisistaan.
– Teknologisen kilpajuoksun ja geostrategisen valtakamppailun jatkuessa on päinvastoin todennäköistä, että kauppasodasta tai sen uhasta tulee vallitseva olotila lähivuosien ajaksi.
USA ja EU
Toinen merkittävä kysymys on, leviääkö täysimittainen kauppasota Yhdysvaltain ja EU:n välille.
– Yhdysvallat on aiemmin ilmoittanut autotullien asettamisesta EU:lle, mikäli kahdenväliset kauppasopimusneuvottelut eivät etene, Vuorio toteaa.
Tullien asettamista koskevan arvioinnin takaraja on 13.11.
– Ajoneuvojen vienti muodostaa EU:n koko tavaraviennistä Yhdysvaltoihin yli kymmenen prosenttia, joten kysymys on herkässä taloustilanteessa merkittävä. Autotullit ja kauppasodan laajeneminen olisivat tuhoisaa eritoten Saksan taantuvalle talouskasvulle ja tätä kautta myös Suomelle.
Vuorion mukaan EU-autotullien toteutumisen osalta on olemassa kolme päävaihtoehtoa: 1) tulleja lykätään, 2) tullit asetetaan kymmenen prosentin suuruisina tai 3) tullit asetetaan 20 – 25 prosentin suuruisina.
– Ne voisivat samoin kohdistua pelkästään autoihin tai autonosiin tai molempiin. Ne voisivat koskea koko EU:ta tai yksittäisiä maita, kuten Saksaa.
– Todennäköisin vaihtoehto tällä hetkellä on autotullien lykkäys. Näin Yhdysvallat välttäisi kahden rintaman kauppasodan ja merkittävän taantumariskin taloudessaan.
Myöskään kongressista ei löydy Vuorion mukaan EU-autotulleille minkäänlaista tukea, toisin kuin kovalle Kiina-linjalle. Lykkäyksen seurauksena autotullien uhka jää suurella todennäköisyydellä kuitenkin elämään.
WTO:n ongelmat
Kolmas lähiviikkojen merkittävä uutisaihe on maailman kauppajärjestö WTO ja sen kohtaamat ongelmat.
– Kauppajärjestö ei ole onnistunut uudistumaan neljännesvuosisadan olemassaolonsa aikana, kun kauppa taas on muuttanut merkittävästi muotoaan mm. digitalisaation tuloksena, Vuorio toteaa.
– Tästä huolimatta sen merkitys on ollut elintärkeä: juuri WTO on tarjonnut yhteiset pelisäännöt kansainväliseen kauppaan.
Vuorio korostaa, että pelisääntöjen uskottavuus on perustunut viime kädessä riitojenratkaisumekanismiin, jolla WTO on kyennyt puuttumaan väärinkäytöksiin ja ratkaisemaan kauppakonflikteja. Tämä onkin nähty koko WTO:n toimivimpana osana.
Presidentti Trumpin hallinto on WTO:n kovaäänisimpiä kriitikoita. Vastalauseena Yhdysvallat on kieltäytynyt vahvistamasta riitojenratkaisussa tarvittavien tuomareiden nimityksiä.
– Tuomarien puuttuessa WTO:n riitojenratkaisu uhkaa menettää toimintakykynsä 10. joulukuuta. Säännöt pysyvät, mutta toimeenpanomekanismi poistuu, mikä väistämättä madaltaa rimaa sääntörikkomuksille ja vesittää koko kauppajärjestön toimintaa, Vuorio kirjoittaa.
– Tämän uhan edessä EU on hakenut kuumeisesti uusia korvaavia ratkaisuja mm. yhteistyössä Kanadan kanssa. Aika alkaa kuitenkin käydä vähiin.
