– Suomen kaupunkipolitiikkaa on ollut eri hallitusten päätöksenteossa käyttämätön voimavara. Kaupungistuminen ja asukastiheyden kasvu kasvattavat tutkitusti tuottavuutta, EK toteaa.
Järjestö toivoo, että kaupunkipolitiikka saa jatkossa vahvan ja vakiintuneen aseman Suomen hallitusten agendalla. Kaupungistumiseen liittyy monien eri ministeriöiden vastuulle kuuluvia kysymyksiä, ja tarvitsemme saumatonta koordinaatiota, jotta voimme vaikuttaa aluekehitykseen myönteisesti.
– EK esittää kaupunkipoliittisen ministerivaliokunnan perustamista, jotta poliittinen päätöksenteko eri ministeriöissä tukisi Suomen hyvää kaupungistumista, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
EK korostaa, että Suomi tarvitsee pääkaupunkiseudun lisäksi useita muita menestyviä kaupunkiseutuja, jotka vaikuttavat myönteisesti ympäröivän maakunnan elinvoimaan. Samalla pääkaupunkiseudun erityisasema on tunnustettava, sillä Helsingin menestys ei ole keneltäkään pois vaan tuo kaikille lisää.
– Tarvitsemme nopeampia liikenneyhteyksiä kaupunkialueiden välille, jotta voimme varmistaa useiden kaupunkien elinvoiman. Erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava selvästi nykytasoltaan. Minimitavoitteena olisi pidettävä vähintään 600 miljoonan euron liikenneväyläinvestointeja vuosittain, sanoo Häkämies.
Kaavoitus ja koulutus avainasemassa
EK esittää monia muutoksia kaavoituksen sujuvoittamiseksi. Kaavatasoja on vähennettävä ja autopaikkanormeja sekä muuta sääntelyä väljennettävä.
Järjestön mielestä Suomessa olisi siirryttävä ns. Hollannin malliin, jossa kaikki hankkeeseen liittyvät luvat käsitellään kerralla. Viranomaisten on myös käsiteltävä luvat määräaikaan mennessä tai lupa astuu voimaan.
Politiikan tavoitteena ei kuitenkaan saa olla hallitsematon kaupungistuminen. Monet maaseudulta lähtevät arvoketjut ovat keskeisiä Suomen talouden menestykselle. Biotalous, elintarviketuotanto, matkailu, kaivostoiminta ja myös valmistava teollisuus sijaitsevat laajalti eri puolilla Suomea.
– On turvattava koulutuspolut kaikille nuorille riippumatta heidän syntypaikastaan. Tämä tarkoittaa laajasti järjestettyä perusopetusta ja oikein mitoitettua ammatillista koulutusta seutukunta- ja maakuntatasolla. Korkeakouluissa on sen sijaan tehtävä nykyistä parempaa profiloitumista, painottaa Häkämies.
