Verkkouutiset

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

EK julistaisi hätätilan osaajapulan ratkaisemiseksi

Työperäiseen maahanmuuttoon pitää saada Elinkeinoelämän mukaan uusi vaihde.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaati EK:n syysseminaarissa hätätilan julistamista työvoima- ja osaajapulan ratkaisemiseksi.

Suomessa väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034 ja työikäisiä on 2050–2060-luvuilla 300[nbsp]000 nykyistä vähemmän. Suomi ei selviä ilman ulkomaisia osaajia. Meidän on houkuteltava heitä Suomeen – ja paljon. EK julkisti syysseminaarin yhteydessä Maahanmuuton täyskäännös -ohjelman.

– Suomessa on nyt otettava kaikki keinot käyttöön työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Ehdotamme, että työ- ja elinkeinoministeriölle annetaan selkeä johtovastuu kansainvälisten osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi. Maahanmuuttovirasto on syytä jakaa kahtia niin, että työperäisen maahanmuuton edistäminen siirretään työ- ja elinkeinoministeriöön, Häkämies esitti.

Muitakin työvoima- ja osaajapulan ratkaisukeinoja on otettava käyttöön. Työvoimapulasta huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on Suomessa vain kasvanut. Lokakuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 108[nbsp]000.

– Työvoimapolitiikan on katkaistava työttömyyden pitkittyminen. Uhkana on rakenteellisen työttömyyden pitkittyminen ja niin työtaitojen kuin työtarmon mureneminen, Häkämies sanoi.

– Työvoimapolitiikassa on syytä noudattaa Työ ensin –linjaa. Työn tekemisen tulee aina olla kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja työttömyysturvan omavastuupäivien lisääminen ovat keinoja lisätä työllisyyttä, Ek-johtaja jatkoi.

Suomessa on noin 50[nbsp]000 syrjäytynyttä nuorta ja vuosittain lähes 20[nbsp]000 työntekijää joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Kukin tapaus on valtava inhimillinen tragedia ja kansantaloudellinen ja työvoimapoliittinen epäonnistuminen.

– Peruskoulusta lähtien on panostettava tukiopetukseen ja yksilölliseen tukeen. Kaikille ei perinteinen opinpolku sovellu, ja esimerkiksi käytännön osaamista vahvistavaa oppisopimuskoulutusta on kehitettävä houkuttelevammaksi, Häkämies sanoi.

EK esittää työkyvyttömyyseläkkeiden torjuntaan kolmikantaista ”Pohjois-Karjala -projektia”.

– Työkyvyttömyyskehityksen kääntämistä voi verrata Pohjois-Karjalan menestysprojektiin, jolla käännettiin jo kansalliseksi katastrofiksi nousseet sydän- ja verisuonitaudit laskuun. Vastaavaa kansallista projektia tarvitaan nyt työkyvyttömyyden ehkäisyyn, Häkämies sanoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)