Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

EK:n mukaan hallitus pettää työllisyyspäätöksissä itseään

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan arviot lisätyöllisten määrästä ovat isosti ylimitoitettuja.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan hallituksen budjettiriihen työllisyyspäätökset ovat riittämättömiä.

EK:n laskelmien mukaan hallituksen arviot lisätyöllisten määrästä ovat isosti ylimitoitettuja.

Hallitus esitteli budjettiriihensä tiedotustilaisuudessa, että sen päätöksillä saadaan 31 000–36 000 lisätyöllistä. Lukuun on laskettu mukaan hallituksen jo aiemmin tekemät työllisyyspäätökset.

Lisäksi EK:n laskelmien mukaan hallituksen päätösten todellinen myönteinen työllisyysvaikutus on todennäköisesti vain noin 15 000–20 000 lisätyöllistä, joka koostuu lähinnä eläkeputken poistamisesta.

Osa hallituksen ilmoittamista työllisyyspäätöksistä perustuu julkiseen rahoitukseen, joten kaikille toimille ei EK:n mukaan voida laskea hallituksen esittämiä myönteisiä työllisyysvaikutuksia.

– Menoja kasvattavat muun muassa panostukset julkisiin työvoimapalveluihin, oppivelvollisuusiän nosto ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Näiden kustannusten huomiointi tiputtaa ilmoitettua työllisyyslukua alaspäin, koska työllisyystavoite on mitoitettu siten, että uudet työlliset saadaan ilman valtion tukea, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo tiedotteessa.

EK:n mukaan hallituksen tekemien päätösten jälkeen lisätyöllisten tarve on 30 000 sijaan 39 000, koska päätökset vähimmäispäivärahojen nostamisesta ja valmistelussa oleva perhevapaauudistus vaikuttavat työllisyyteen vähentävästi 9 000 työllisellä.

– Työllisyys ei näillä hallituksen keinoilla riittävästi nouse. Hallitus on pettämässä itseään ja ohjelmansa, Häkämies toteaa.

Linjaus paikallisesta sopimisesta hiertää

EK:n mukaan työllisyystoimia arvioitaessa on huomioitava hallitusohjelman tavoite kohentaa julkista taloutta.

– Kannatamme esitystä eläkeputken poistamisesta ja olemme sitoutuneita etsimään ratkaisun sen toteuttamiseksi. Samalla on todettava, että linjaus paikallisen sopimisen edistämisestä ei tarjoa lisäeväitä ratkaisun saavuttamiseksi, Häkämies sanoo.

Hallitus pitää kiinni siitä, että paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta hallitusohjelman mukaisesti. EK:n mielestä asiassa pitäisi edetä lakiteitse.

Valtionvelka kasvaa räjähdysmäisesti

Valtion alijäämä on hallituksen budjettiesityksessä ensi vuodelle lähes 11 miljardia euroa. EK:n Kasvu maksaan velan -ohjelman mukaan hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii 78 prosentin työllisyysasteen.

Kun päätökset riittävistä rakenteellisista uudistuksista jäävät vaillinaisiksi, ei hallituksen budjettiriihessä rakentama talousohjelma ole EK:n mukaan uskottava.

– Hallituksen rohkeus ei riittänyt laatimaan terveen talouden tiekarttaa Suomelle. Päätöksiä siirretään tulevaisuuteen samalla, kun valtionvelka kasvaa räjähdysmäisesti. Paine kevään kehysriihen yhteydessä päätettävälle sopeutukselle kasvaa valitettavasti hyvin suureksi, Häkämies ennnakoi.

Päätökset luovat epävarmuutta yrityksille

EK kehuu hallituksen päätöstä alentaa teollisuuden sähköveron EU-minimiin ensi vuoden alussa. Lisäksi väylämaksun puolituksen jatkaminen on työnantajajärjestön mukaan tärkeää.

EK pitää kuitenkin valitettavana samaan aikaan nousevaa lämmityspolttoaineverotusta ja päästökauppakompensaation korvaamista uudella sähköistämistuella, jonka sisältöä ei ole määritelty. Nämä luovat epävarmuutta yritysten investointipäätöksiin.

– Eri toimien yhteisvaikutus on se, mikä merkitsee. Pahoin pelkään, etteivät tulokset välttämättä vakuuta, kun tilannetta arvioidaan monilla toimialoilla ja yrityksissä, Häkämies toteaa.

Häkämiehen mukaan kilpailukyvyn ja uudistumisen eteen olisi tarvittu enemmän konkreettisia päätöksiä, sillä liian paljon jää nyt myöhemmin tarkentuvan EU-elvytysrahaston hyödyntämisen varaan.

LUE MYÖS:

Hallitus päätti 24100-28200 uudesta lisätyöllisestä

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt