Kuitilla vai ilman? Kotitalousvähennyksen vaikutukset herättävät kysymyksiä. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ

Eikö kotitalousvähennys muka vaikuta? Professori ”jää skeptiseksi”

Taloustieteilijät epäilevät VATT:n tutkimusasetelmaa.

Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo sanoo, että tuore tutkimus kotitalousvähennyksestä jättää avoimia kysymyksiä.

– Ainakin minä jään vielä tulosten suhteen vähän skeptiseksi, Uusitalo kirjoittaa blogissaan.

Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT totesi maanantaina, että kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä eikä kitke harmaata taloutta. Tutkimuksessa verrattiin Suomea ja Ruotsia vuonna 2007, kun Ruotsissa otettiin käyttöön vastaava vähennys. Lisäksi verrattiin Suomen remonttialan kehitystä muihin toimialoihin vuonna 2009, kun vähennystä laajennettiin.

– Monen on ollut vaikea sulattaa tutkimuksen tuloksia. Ei ihme. Tulos on vähintään yllättävä, Uusitalo sanoo.

Hänen mukaansa vähennyksen vaikutuksen mittaaminen on vaikea tehtävä, koska siihen tarvitaan arvio, jossa vähennystä ei olisi olemassa. Tätä tietoa ei ole olemassa, joten tarvitaan jokin muu vertailukohta, joka tässä tutkimuksessa on toisaalta Ruotsi, toisaalta Suomen muut toimialat.

Uusitalo toteaa, että kotitalousvähennys muuttaa talouden toimintaa hitaasti.

– Neljän vuoden seuranta ei vielä kerro, etteikö vaikkapa suomalaiset olisi kotitalousvähennystä oppineet järjestelmän 20 vuoden olemassaolon aikana käyttämään tavalla, joka olisi lisännyt palvelujen kysyntää.

Toiseksi tutkimuksessa otetaan huomioon vain ne yritykset, jotka olivat olemassa ennen vähennyksen voimaantuloa. Uusien yritysten syntymistä ei oteta huomioon.

Kolmanneksi tutkimuksessa tarkastellaan finanssikriisin turbulenttia aikaan, jolloin yritysten liikevaihto heittelehti muista syistä kuin kotitalousvähennyksen vaikutuksesta. Neljänneksi VATT:n tutkimuksesta ei Uusitalon mukaan selviä, kuinka paljon kotitalousvähennys laskee ostajan maksamaa hintaa.

VATT:n tutkimusta on ruodittu muuallakin. Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola puolustaa vähennystä blogissaan.

– Näen, että vähennyksellä on hyvät perustelut Suomen kaltaisessa järjestelmässä, jossa työn verotus on raskasta ja palkansaajien marginaaliverot korkeimmillaan hyvin korkeita.

Vapaa toimittaja Antti Marttinen, joka kertoo seuranneensa kotitalousvähennystä koskevaa päätöksentekoa kolmenkymmenen vuoden ajan, ottaa tutkimukseen kantaa jyrkemmin.

– Yhden asian voi sanoa täsmälleen ja sataprosenttisen varmasti. Ainakaan se ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, että ”kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta”, kuten tutkimustiedote on otsikoitu, Marttinen kirjoittaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt