Verkkouutiset

Ei vastakkainasettelua, pormestarit

BLOGI

Olavi Ala-Nissilä
Olavi Ala-Nissilä
Kirjoittaja on KTM, valtiopäiväneuvos ja entinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kolme ministeriötä asetti Salon entisen kaupunginjohtajan Antti Rantakokon tekemään seutukaupunkiselvityksen. Selvitys valmistui viime viikolla. Pitkäaikaisen seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja Rantakokon selvityksen sanoma on selkeä. Seutukaupungit tarvitsevat oman tunnustetun asemansa myös kansallisessa kaupunkipolitiikassa ja oman seutukaupunkiohjelmansa.

Suomessa seutukaupunkeja yli neljäkymmentä. Esimerkiksi Iisalmi, Uusikaupunki, Lieksa, Salo, Savonlinna, Kokemäki ja Loimaa ovat seutukaupunkeja.

Laskeva väestökehitys on seutujen ja seutukaupunkien iso haaste. Myös julkiset työpaikat vähenevät.

Selvitys osoittaa, kuinka seutukaupungit ovat joutuneet taistelemaan vääriä mielikuvia vastaan. Vaikka viimeisen vuosikymmenen aikana teollisuuden ja maatalouden rakennemurros on osunut kipeimmin juuri seutukaupunkeihin, on niillä ollut kuitenkin kykyä vastata haasteisiin uudistumalla.

Seutukaupunkien aktiivisempi huomioon ottaminen kaupunkipolitiikassa varmistaisi Suomen monimuotoisemman ja laajemman talouskasvun ja elinvoimaisuuden jatkumisen. Kansainvälisessä vertailussa Suomen erityispiirteenä ovat nyt ja tulevaisuudessa pienet ja ketterät paikallisyhteisöt, jotka sijaitsevat runsaiden uusiutuvien luonnonvarojen äärellä. Seutukaupungit ovat maaseutukuntien keskuksia yksityisine ja julkisine palveluineen.

Miksi mersuja tehdään Uudessakaupungissa, tai huipputekniikan metsäkoneita Iisalmessa tai maailman huippua oleva hitsausautomatiikkaa Loimaalla? Siksi että seuduilla on myös vahvuuksia: edullinen kustannustaso, edullinen asuminen ja osaavat ja ahkerat ihmiset. Tulevaisuudenusko ja yritysmyönteinen ilmapiiri päätöksenteossa on osoittautunut vahvuudeksi. Seutukaupungit ovat nyt ja tulevaisuudessakin osa Suomen teollisuuden kivijalkaa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen politiikka on perustunut koko maan voimavarojen hyödyntämiseen luomalla parempia edellytyksiä asua, elää ja yrittää asuinpaikasta riippumatta. Muun muassa huonokuntoisia väyliä on korjattu, nopeita laajakaistayhteyksiä on ulotettu koko maahan, liikenteen palveluja on uudistettu sekä yritystoimintaa ja kansalaisten aktiivisuutta haittaavia normeja on purettu

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden selvitysten mukaan valittu linja on ollut oikea. Suomen talous ja työllisyys ovat lähteneet kasvuun kaupungeissa, seutukaupungeissa ja maaseudulla. Linjalla on jatkettava määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Ratkaisuja tarvitaan erityisesti osaamista ja sen täydentämistä palveleviin joustavampiin koulutusmahdollisuuksiin, palvelujen turvaamiseen ja työvoiman kohtaanto-ongelmiin sekä liikenneinfraan. Käynnissä olevat uudistukset on vietävä määrätietoisesti loppuun.

Jotkut pormestarit puheillaan ovat luoneet alueiden vastakkainasettelua. Vastakkaisille puolille yritetään saada nimenomaan suuria kaupunkeja ja maaseutua. Suomen menestys tulevaisuudessa mitataan kuitenkin sillä, kuinka hyvin kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu kykenevät tekemään keskinäistä yhteistyötä toisiaan vahvistamalla. Tavoitteena on luoda yhteistyöverkostoja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Käynnissä olevasta maakuntauudistuksesta ei tule, eikä siitä saa tehdä uhkaa seutukaupungeille eikä muillekaan kunnille. Maakuntauudistuksella päätöksentekoa ollaan siirtämässä valtion aluehallinnolta lähemmäs ihmisiä ja yrityksiä. Hyvät ja ihmislähtöiset palvelut ja myös julkiset terveyspalvelut koko maassa turvaavat osaltaan, että Suomen aineelliset ja henkiset voimavarat hyödynnetään vahvasti.

Hyvä seutukaupunkiohjelma ja sen rahoitus tarvitaan nyt.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)