Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston entisen toimitusjohtajan 40 päiväsakon sakkorangaistukseen työsyrjinnästä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi rekrytoinneissa avustaneen HR-vastaavan 20 päiväsakon sakkorangaistukseen avunannosta työsyrjintään.
Tapauksessa työsopimus jätettiin tekemättä tehtävään jo valituksi tulleen työnhakijan ilmoitettua tarpeestaan uskonnosta johtuviin rukoushetkiin työpäivän aikana. Rukoushetket olisivat ajoittuneet keskelle työpäivää ja vaikuttaneet työntekijän työajan sijoitteluun.
Käräjäoikeus on katsonut, että tarve saada aikaa rukoushetkille on tosiasiallisesti vaikuttanut siihen, että työsopimus oli jätetty tekemättä. Tapahtumat ajoittuivat vuodenvaihteeseen 2016–2017.
Oikeuden mukaan työnantajalla ei ole ehdotonta velvollisuutta varata työntekijälle poikkeavia lepoaikoja päivittäisien rukoushetkien järjestämiseen. Tässä tapauksessa kuitenkin katsottiin selvitetyn, että rukoushetket olisivat olleet käytännössä toteutettavissa muun muassa ruokataukojen avulla. Käräjäoikeuden mukaan työhön liittyvää painavaa hyväksyttävää syytä ei ollut.
Oikeus arvioi myös vastuun kohdentumista. Sen mukaan lopullisen ratkaisun työsopimuksen tekemättä jättämisestä oli tehnyt silloinen toimitusjohtaja. Oikeus katsoi HR-vastaavan syyllistyneen avunantoon työsyrjintään, kun hän oli vastustanut työsopimuksen allekirjoittamista. Todistelussa tuli ilmi molempien kielteinen kanta uskonnon harjoittamiseen työpäivän aikana.
Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että näennäisesti yhdenvertainen sääntö, kuten vaatimus olla työnantajan käytettävissä kiinteänä työaikana voi johtaa muun muassa islamin uskontoa harjoittavien joutumiseen epäedullisempaan asemaan, koska uskonnon harjoittamiseen kuuluu rukoileminen tiettyinä aikoina. Tällöin kysymys on välillisestä syrjinnästä.
– Työnantajalla voi olla kuitenkin menettelylleen painava hyväksyttävä syy, esimerkiksi jos työ on sen luonteista, että se aidosti edellyttää läsnäoloa työpaikalla ja työajan poikkeavat järjestelyt johtaisivat aiheuttavat haittaa työnantajan toiminnalle. Tällöin kysymys ei ole rangaistavasta työsyrjinnästä, sanoo työsuojelun lakimies Anna Tiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
