Verkkouutiset

Ei se ole tukea maataloudelle, vaan hyvinvoinnille

BLOGI

Maataloustuet ovat suomalaisen kuluttajan tukea, eivät vain maajussin tukea.
Hannu Koivisto
Hannu Koivisto
Hannu Koivisto on vapaa toimittaja Kurikasta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maataloustukikeskustelu on yhdestä poterosta keskustelua maajusseille jaettavasta kalliista sosiaaliavustuksesta, joka on pois koulutuksesta ja ties mistä. Toisesta poterosta huikitaan, että maataloutta pitää tukea jotta meillä säilyy huoltovarmuus ja omavaraisuus.

Molemmat kannat ovat siinä mielessä väärin, että maataloustuet eivät ole tukea ainoastaan maajussille, vaan suomalaisen kuluttajan hyvinvoinnille.

Suomessa ostatetaan ruokaa 20 miljardilla eurolla vuosittain. Maatalouden osuus siitä on neljä miljardia. Tukien osuus on noin kaksi miljardia, joista vajaa puolet tulee EU:sta. 20 miljardin ruokapotista Suomen valtion maksuosuus on siis reilu miljardi, muutama prosentti.

Tästä summasta suuri osa erilaisia sopimuskorvauksia yhteiskunnan vaatimista ympäristötoimenpiteistä, eläinten hyvinvoinnista sun muusta. Prosentit, mitkä menevät suoraan maatalouden tukemiseen ovat loppujen lopuksi pienet. Sian tuki lasketaan euroissa sikaa kohti, muutamassa sentissä tuotettua lihakiloa kohti.

Ne saadaan näyttämään suurilta, jos puhutaan euroista. Todellisuus on kuitenkin erilainen jos näkökulmaa laajennetaan.

Ympäristönäkökulmasta maailmanlaajuisesti ajatellen on parempi tuottaa ruoka lähellä, kuin kuljettaa sitä kaukaa.
Paikallisesti tuotettu on siis terveellistä ja ympäristöystävällistä. Otetaan thaibroilerin inhimillinen hinta esimerkiksi.

Äidit tekevät riistopalkalla loputtomia työvuoroja lapsiaan harvoin nähden. Ihmisarvoinen elämä on tästä kaukana äitien ja myös lasten kannalta. Tästä aiheutuu iso lasku tuleville sukupolville. Jos ajattelemme että se lasku maksetaan siellä jossain kaukana, ajattelemme väärin. Maailma on nykyään niin pyöreä että sitä laskua maksetaan täälläkin, tavalla tai toisella.

Yksi iso lasku tulee terveydenhuollon kautta jos me syömme antibiooteilla kasvatettua, huonoissa oloissa kasvatettua klooripestyä lintua, jonka nokka on katkaistu.

Emme varmuudella tiedä minkälaista ruokaa syömme kun ostamme ulkomaista. Suomessa meillä on erinomainen ja läpinäkyvä seurantajärjestelmä, johon voi luottaa.

On huvittavaa, miten jotkut ihmiset haluavat siirtää kotieläintuotannon pois Suomesta, pois omista silmistä.

Ruoka on strateginen ase, jota ei mitata vain euroilla. Onhan niitä muitakin perusteita kuin raha. Jos syömme ulkomailla tuotettua prosessoitua makuaineilla maustettua ruokaa, emme voi hyvin.

Yksi osa hyvinvointiamme on myös elintarviketuotannon piirissä olevat yli 300 000 työpaikkaa.

Yksi parhaista mainoslauseista on ”Hyvä ruoka parempi mieli.” Hyvää mieltä ei saada rahalla, mutta hyvä ruoka auttaa varmasti. Ja sitä saa Suomessa aika halvalla.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on taata maaseutuväestölle kohtuullinen toimeentulo. Näin on kirjattu Rooman sopimuksessa artiklaan 39. Tätä toteuttavat kaikki maat. Jokainen maa tukee omaa ruokatuotantoaan, joissain maissa se on itsestään selvyys. Jos Suomi ei tästä pidä kiinni, loukkaa se moraalisesti EU:n periaatteita ja oman maan kansalaisia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)