Uskon, että vastauksesi on kyllä.
Hallituksen luonnos sote-uudistukseksi sai lausuntokierroksella murskaavan vastaanoton. Lausunnonantajien kritiikki johtui muun muassa siitä, ettei esityksellä arvioida saavutettavan alkuperäisiä tavoitteita terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta tai palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta.
Myöskään Finanssiala ei usko, että sote-uudistuksella hallituksen kaavailemassa muodossa onnistutaan saavuttamaan järjestelmämuutokselle asetetut tavoitteet. Julkisen ja yksityisen sektorin välistä työnjakoa olisi esimerkiksi merkittävästi selkeytettävä nykyisestä. Kansalaisilla on oikeus tietää, mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Tällöin kansalaisilla on myös aito mahdollisuus täydentää omalla rahoituksella ja yksityisen sektorin palveluilla julkisen sektorin tarjoamia palveluja.
Toisin kuin hallitus esittää, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta ei pidä rapauttaa jo tehtyjen ulkoistamissopimusten mitätöimisellä. Julkisen vallan kanssa sopimuksia tekevillä yrityksillä ja muilla toimijoilla on jatkossakin oltava mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöään, ja poukkoileva politiikka on omiaan rapauttamaan luottamuksensuojaa.
Sotekeskustelun syövereihin uhkaa hukkua uudistusehdotusten toinen iso osa, joka ei julkisuudessa ole saanut yhtä paljon huomiota. Sote-uudistuksessa uusiksi ollaan järjestämässä myös pelastustoimen rahoitus, josta tulevaisuudessa vastaisivat sote-maakunnat. Toisin sanoen riskinä on, että sote-palveluiden tarpeen taso määrittelisi osaltaan myös pelastustoimen rahoituksen tason. Vaikka esimerkiksi alueellinen riskikerroin vaikuttaisi pelastustoimen rahoitukseen, ei sen kehittämiseen ole varattu rahoitusta ja samanaikaisesti sote-menojen puolella kasvupaine on merkittävä. Tämä yhtälö uhkaa näivettää pelastustoimen resurssit.
On kaikkien etu, että palot saadaan sammutettua.
Kysyin alussa omista kokemuksistasi tulipalojen osalta. Kuten totesin, uskon, että tavalla tai toisella tulipalo on koskettanut myös sinun elämääsi.
Vaikka ajatus tulipalon uhriksi joutumisesta tuntuu nyky-yhteiskunnassa useimmille jotenkin kaukaiselta, näin ei suinkaan ole. Toisin kuin oletamme, tulipalot eivät ole mitenkään harvinaisia.
Vaikka ihminen on historiassaan kyennyt kesyttämään monet luonnonvoimat, tulen roihua emme vieläkään pysty kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa kontrolloimaan. Samalla kun tietotaitomme on parantunut, teknologia on tuonut myös uusia riskejä.
Paloturvallisuus on asia, joka meidän on aina yhteiskuntaa rakentaessamme ja uusia innovaatioita käyttöön otettaessa syytä pitää mielessä.
Esimerkiksi puurakentaminen on upea juttu, jossa meillä suomalaisilla on mahdollisuus luoda uutta korkeamman jalostusarvon vientiä. Mutta kannusteita puurakentamisen edistämiseen ei pidä tehdä turvallisuuden kustannuksella. Puukerrostalot on syytä rakentaa paloturvalliseksi ja sprinklata.
Yhä useampi meistä (jos onni on myötä) viettää viimeiset vuotensa palvelutalossa nauttien hyvästä hoivasta ja huolenpidosta. Erityisesti tämäntyyppiset kodit on syytä suunnitella niin, että tulipalon sattuessa ihmishenkiä ei turvallisuudesta tinkimisen takia menetetä.
Tasaisin väliajoin törmään kysymykseen, miksi Finanssiala ry tiedottaa tulevista myrskyistä tai ottaa kantaa vahingontorjuntaan. Toki haluamme tässäkin asiassa kantaa vastuumme ja edesauttaa suomalaisten turvallisuutta, mutta taustalla on myös elinkeinoelämälle se kaikkein perinteisin ja loogisin intressi; raha. Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain noin 7 000 palovahinkoa, joiden korvaussumma nousee noin 200 miljoonan euroon. Samasta syystä vakuutusyhtiöt auttavat asiakkaitaan välttymään vahingoilta muun muassa laatimalla turvallisuusohjeita ja viestimällä erilaisista riskeistä. Torjuttu vahinko on aina parempi kuin korvattu vahinko.
Sote-uudistuksen myötä pelastustoimen rahoituksesta vastaisivat tulevaisuudessa sote-maakunnat. On helppo yhtyä uudistuksen tavoitteisiin turvallisuuden edistämisestä ja tehokkaiden pelastuspalveluiden varmistamisesta koko maassa. Hyvät tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu, mikäli niille ei varata riittäviä resursseja. On tärkeää, että pelastustoimen järjestämistä koskevassa lainsäädännössä varmistetaan riittävä rahoitus pelastustoimen palvelujen järjestämiseen.
Uudistuksessa sote-maakuntien toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Toisin sanoen pelastustoimi kilpailisi jatkossa rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Koska jälkimmäisen kustannustaso uhkaa muun muassa ikäsidonnaisten menojen lisääntymisen vuoksi kasvaa, esitys ei nykymuodossaan turvaa riittävää rahoitusta laadukkaiden pelastustoimen palvelujen järjestämiseen.
Finanssiala on ehdottanut, että uudistusta varten perustettaisiin seurantaryhmä, joka seuraisi hankkeen tavoitteiden toteutumista. Kyseessä on erittäin suuri uudistus, jolla on laajakantoisia vaikutuksia paloturvallisuudelle. Näin suuri, ihmisten turvallisuuteen vaikuttava uudistus on valmisteltava laajalla yhteistyöllä.
