Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman vasemmistohallituksen talouspolitiikan punainen lanka näyttää olevan tässä: lisää veroja ja lisää velkaa. Eteen tulleet akuutit ongelmat on ratkottu kerta toisensa jälkeen lisävelanotolla, ja velan varassa on jätetty tekemättä myös lähes kaikki välttämättömät rakenteellisetkin uudistukset. Ja loppu on yritetty hoitaa jo valmiiksi korkeita veroja kiristämällä.
Itse asiassa maamme veroaste on nyt jo noin kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin muissa läntisissä teollisuusmaissa. Ennätyskorkea kokonaisveroaste haittaa yritysten kilpailukykyä, mutta myös yhteiskuntaamme muutenkin. Suomalainen työ ei ole enää kannattavaa – ei työnteko eikä työllistäminenkään, ja edullisemmaksi tulee tilata kulutustavaraa Kiinasta ja siirtää tuotantoa muualle. Monessa mielessä järjetöntä.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen (kok) puuttuikin tähän ongelmatiikkaan aivan oikein Suomi Areenassa. Valtonen totesi, että ”alhaisempi verokiila ja työpaikkakohtainen sopiminen tukisivat lähipalveluita, mutta yhtä lailla innovaatioita ja matkailuelinkeinoa”.
Euroopan komissio ennustaakin maallemme kaikkien EU-maiden heikointa talouskasvua tänä ja ensi vuonna. Nyt heinäkuussa julkaistussa arviossa ennakoidaan Suomelle tänä vuonna vain 2,7 prosentin ja ensi vuonna 2,9 prosentin talouskasvua, kun EU-maiden keskiarvot ovat tänä vuonna 4,8 ja ensi vuonna 4,5 prosenttia. Olemme siis jäämässä pahasti talouskasvun lähtötelineisiin. Tilannettamme voi hyvin verrata esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Koronakriisin vaikutus Pohjoismaihin oli samaa koko luokkaa. ja maiden tulisi toipua myös samassa tahdissa. Mutta tästä huolimatta Suomi on kuitenkin jäämässä tässä muita hitaammaksi.
Nythän kuluttajat kuluttavat jo monesti lähes normaaliin tapaan tai jopa enemmän, ja vientikin hyötyy todella vahvasta globaalista kysynnästä. Kyse onkin siitä, että miten saisimme tästä palveluiden käytöstä, mm. matkailusta irti isomman siivun. Tässä avainasemaan nousee koronatodistus. Tällaisella koronapassilla voitaisiin avata rajat turvallisesti matkailulle, mutta myös tapahtumat, konsertit ja kulttuurielämä laajemminkin ihmisille. Nyt Marinin hallitus eteneee kitkuttaen ja kurjistaen, koronarajoituksia edestakaisin souvaten, vaikka tälle olisi olemassa siis turvallinen vaihtoehtokin. Ja alleviivaan vielä, että itse en siis kannata rokotepassia vaan nimenomaan koronapassia, mikä ei pakottaisi tai edellyttäisi keneltäkään esimerkiksi rokotteen ottamista.
Ja samaan aikaan maamme tulisi löytää ratkaisut kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tässäkin tilanne on toki uudenlainen, mutta se tosiasia ei ole kadonnut mihinkään, että koronakriisinkin jälkeen korkea työllisyysaste on edelleen tärkein julkisen talouden tervehdyttämisen kannalta. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, oikeita työllisyyttä parantavia toimia, kannustavaa veropolitiikkaa, paikallista sopimista ja kaikkia toimia lisätäksemme työmarkkinoille osallistumista ja näin selvitäksemme väestön ikääntymiseen liittyvistä kustannuksista. Koronakriisi ei muuttanut tätä tilannetta eikä tätä tarvetta.
Eli vaikka Suomen talous selvisikin koronakriisistä varsin hyvin, niin jatkossa valahdamme jälleen EU:n keskikastin alapuolelle, jos rohkeutta tehdä ja päättää ei löydy. Tänä vuonna Suomi on siis jäämässä itseasiassa 27 EU-maan joukossa peränpitäjäksi. Siihen meillä ei olisi varaa.
Taloudenpitoon tarvitaan siis suunnanmuutos ja ryhtiliike. Holtiton velanotto pitää saada päättymään ja myös jatkuvat veronkorotukset. Ratkaisu löytyy lopulta suomalaisesta työstä ja yrittäjyydestä. Työnteon kannattavuutta tulee parantaa ja myös palkkaamisen esteitä poistaa. Palvelut, teollisuus ja rakentaminen ovat nyt hyvässä nousussa, ja tätä kasvua pitää ruokkia eikä tumpata. Suomi tarvitsee vähintään 120 000 uutta työllistä, jotta talous olisi tasapainossa vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoittaisi 77 prosentin työllisyysastetta.
Tarvitaan aitoja työllisyystoimia, tarvitaan menojen priorisointia ja tarvitaan politiikkaa, joka lisää kasvua. Me esittelimmekin jo viime vuoden lopulla johdollani valmistellussa kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kokonaisuuden, jolla voitaisiin tehdä hallitusta enemmän panostuksia mm. koulutukseen ja hoivaan, mutta samaan aikaan taittaa velkaantumista.
Vaihtoehtoja velanoton ja veronkorotusten politiikalle siis on.
