Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) mukaan EU:n valtiontukisäännöt kaipaavat selkeyttä.
Euroopan komission hyväksymän ja jäsenvaltioiden kriisipankeille maksaman valtiontuen määrä ylsi 669 miljardiin euroon vuosina 2008-2018. Kriisipankeille maksettu valtiontuki on vähentynyt finanssikriisin huippuvuosien ajoilta, mutta kysymys on edelleen huomattavista summista. Vuosina 2013–2018 eurooppalaiset veronmaksajat tukivat vaikeuksissa olevia pankkeja 65 miljardilla eurolla.
Näin käy ilmi komissaari Margrethe Vestagerin vastauksesta Eero Heinäluoman esittämään kirjalliseen kysymykseen.
– Finanssikriisistä opimme, että konkurssipankkeja ei tule tukea veronmaksajien rahoilla. EU:n pankkilainsäädäntöä on uudistettu viimeisen kymmenen vuoden aikana muun muassa valvontaa ja pankkien pääomavaatimuksia tehostamalla. Tästä huolimatta veronmaksajien rahoja käytetään edelleen miljardien edestä konkurssipankkien pelastamiseen, Heinäluoma toteaa tiedotteessaan.
– Luottamuksen lisäämiseksi finanssialalla on perusteltua selkeyttää EU:n valtiontukisääntöjä kriisipankkien tukemisen osalta ja saattaa pankkiunioni mahdollisimman nopeasti valmiiksi.
Komissio soveltaa pankkialan valtiontukipäätöksiin vuoden 2013 pankkitiedonantoa, jossa määritellään komission lähestymistapa pankkialan valtiontukien valvontaan nimenomaan finanssikriisin yhteydessä.
Margrethe Vestager korostaa vastauksessaan, että komissio seuraa tarkasti alan kehityssuuntaa. Komissio lupaa tehdä kartoituksen voimassa olevien sääntöjen mukaisesti tehdyistä valtiontukipäätöksistä ja antaa asiasta erillisselvityksen. Selvitystä odotetaan vielä tämän vuoden aikana. Komissiossa on työn alla myös selvitys, miten pankkiunionin pienten ja keskisuurten pankkien kriisinhallintaa voitaisiin parantaa ja mitä lisätyökaluja sitä varten tarvitaan.
