Tavoitteena on, että uudistusesitykset ovat valmiina tämän vuoden loppuun mennessä. LEHTIKUVA/MARJA SEPPÄNEN-HELIN

Eduskunta uudistaa työtään

Eduskunta päivittää toimintatapojaan ja kansanedustajien tukipalveluja.

Työtä johtaa puhemiehistöstä ja eduskuntaryhmien edustajista koostuva ryhmä sekä kolme eri asioihin keskittyvää alaryhmää.

Ensimmäisessä työryhmässä keskitytään valiokuntatyön uudistamiseen, budjettiprosessin kehittämiseen sekä valtioneuvoston kanssa tehtävän yhteistyön parantamiseen.

Toinen ryhmä selvittää eduskunnan kanslian ja eduskuntaryhmien kanslioiden työnjaon ja yhteistyön parantamista. Asialistalla ovat myös uudet vuorovaikutustavat kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Kansanedustajien tukipalvelujen parantamiseksi kolmostyöryhmä selvittää sähköisen asioinnin, tietohallinnon ja verkkopalvelujen, päätöksenteon tietotuen sekä koulutuksen kehittämistä.

Tavoitteena on, että uudistusesitykset ovat valmiina tämän vuoden loppuun mennessä. Vaalikauden jälkiosa käytetään esitysten toimeenpanoon.

Sitran Miten kansaa edustetaan? -selvitys on tehty tämän kehitystyön tueksi. Selvitys perustuu kansanedustajille tehtyyn kyselyyn, kansanedustajien henkilökohtaisiin haastatteluihin sekä tilastoaineistoihin.

Sitra: Kehittäminen edistäisi kansanvaltaa

Sitran mukaan eduskuntatyön kokonaisuuden nykyistä parempi järjestäminen voisi parantaa päätöksenteon edellytyksiä ja antaa kansalaisille paremmat mahdollisuudet arvioida kansanedustajien työtä.

Sitran mukaan eduskunnan toimintamallit ja rakenteet eivät vastaa nopeasti muuttuvan maailman, politiikan ja kansanvallan tarpeita eivätkä tue parhaalla tavalla järjestelmällistä lainsäädäntötyötä.

– Tämä näkyy esimerkiksi hankaluuksina sovittaa yhteen kansanedustajien eri rooleja, puutteina päätöksenteon kokonaisuuden johtamisessa ja epäjohdonmukaisuuksina valiokuntien toimintamalleissa, sanotaan Sitran selvityksessä.

Johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo, että maailman ja Suomen kohtaamat haasteet ovat yhä monimutkaisempia.

– Mikään organisaatio, edes eduskunnan kaltainen instituutio, ei ole suojassa maailmaa nopeasti muuttavilta megatrendeiltä. Siksi myös kansanvallan tärkeimmän toimijan on vastedes tarpeen varata aikaa ja voimavaroja jatkuvaan sisäiseen kehitystyöhön.

Kansanvallan uudistaminen edellyttää systeemistä muutosta

Raportissa kuvataan kansanedustajien työtä ja eduskunnan toimintaa sekä kansanedustajien käytännön työn että eduskunnan hallintorakenteiden näkökulmista. Selvityksessä tunnistettujen rakenteellisten ongelmien vuoksi eduskunnan toiminta näyttääkin eriytyneen kahteen osaan, poliittiseen ja hallinnolliseen kokonaisuuteen.

– Selvityksen perusteella eduskunnan nykyiset toimintamallit keskittyvät tukemaan kansanedustajia yksilöinä tai toteuttamaan eduskunnan muodollisjuridisia raameja. Sen sijaan eduskuntatyön kokonaisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Eduskunnan organisaatiota tulisi kehittää näiltä osin, jotta kansanedustajilla olisi parhaat mahdolliset edellytykset perehtyä asioihin ja tehdä päätöksiä, johtava asiantuntija Lea Konttinen Sitrasta sanoo.

Selvityksen tavoitteena oli pohtia, miten kansalaisnäkökulma ja kansanvalta toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Sen mukaan eduskuntatyön tulisi olla nykyistä jäsentyneempää ja suunnitelmallisempaa. Tämä antaisi myös äänestäjille nykyistä paremmat edellytykset arvioida kansanedustajien työn vaikuttavuutta.

– Edustuksellinen demokratia näyttää olevan murrosvaiheessa eri puolilla maailmaa. On nähtävissä, että kansalaisten rooli kansallisen menestymisen keskeisinä toimijoina korostuu 2020-luvulla entisestään muun muassa digitalisaation ansiosta. Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta ja jatkuvaa kehittämistä, Antti Kivelä sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt