Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2[nbsp]468 ehdokasta. Heistä 990 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä.
Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on suunnilleen sama kuin neljä vuotta sitten. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla oli 880 kunnanvaltuutettua eli 41 prosenttia ehdokkaista.
– Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 220 kuntaa. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 56 eli 66 prosenttia valtuutetuista. Vantaalla, Jyväskylässä, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Lahdessa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt peräti 30 prosenttia kunnanvaltuutetuista.
Ehdolla olevista 165 kansanedustajasta 142 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevat europarlamentaarikot ovat hekin myös kunnanvaltuutettuja.
– Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue”, sillä kolmella viimeisellä eduskuntakaudella useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi.
Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin SDP:tä (155), Kokoomusta (153), vihreitä (131), keskustaa (127), perussuomalaisia (133) ja Vasemmistoliittoa (111).
