Varat rahastoon otettaisiin päästöhuutokaupasta saatavista tuloista. Ryhmän tiedotteen mukaan rahasto tukisi hankkeita, jotka edistävät Suomen asemaa kansainvälisenä ilmastoystävällisen teknologian edelläkävijänä.
Energiaremonttiryhmä esitteli aloitteen mediatilaisuudessa keskiviikkoiltapäivänä.
Rahastoon kohdistettaisiin 30 prosenttia Suomessa kerättävistä päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuotoista vuodesta 2018 alkaen. Osuutta tulee ryhmän mukaan nostaa vähintään 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä EU:n päästökauppadirektiivin mukaista kansallista mekanismia, joka varmistaa, että jäsenvaltiot käyttävät vähintään 50 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista ilmasto- ja energiatoimiin.
− Tämä on selkeä puute Suomen innovaatiopolitiikassa, joka pyrkii puhtaiden ratkaisujen ja kiertotalouden edistämiseen, sanoo eduskunnan energiaremonttiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari (kok.).
Aloitetta tukevat myös Climate Leadership Councilin (CLC) edustajat Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark, Raision toimitusjohtaja Matti Rihko, CLC:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen ja toiminnanjohtaja Jouni Keronen.
Yritysjohtajat havainnollistivat tilaisuudessa vähähiilisyyteen siirtymisen valtavaa mittakaavaa ja lisäpanostusten merkitystä suomalaiselle elinkeinoelämälle.
Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin ilmastonmuutoksen rajoittamisesta reilusti alle kahden asteen ja pyrkivänsä pysymään 1,5 asteessa.
Kahden asteen tavoitteen toteutuminen edellyttää yli 16 000 miljardin dollarin investointeja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan sekä muihin puhtaisiin ratkaisuihin seuraavan 15 vuoden aikana.
Eduskunnan energiaremonttiryhmän mukaan vähähiilirahastoista on maailmalla hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Kanadan Ontario ja Brittiläinen Kolumbia edistävät vähähiilisiä investointeja. Kalifornian kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisrahaston varat kohdistetaan päästöjä vähentäviin hankkeisiin, jotka samalla luovat uusia työpaikkoja. Hankkeita varten kerätty rahasto on jo yli 900 miljoonan dollarin suuruinen.
– Rahastot ovat vauhdittaneet yritysten uudistumista kohti puhtaita ratkaisuja ja samalla edesauttaneet menestymistä maailmalla, Jouni Keronen toteaa.
Vuonna 2015 Suomi huutokauppasi päästöoikeuksia 93,8 miljoonan euron arvosta, eli noin 30 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmalla summalla. Vuonna 2015 päästöoikeuden hinta oli keskimäärin 7,61 euroa, kun se vuonna 2014 oli 5,91 euroa. Vuonna 2016 päästöoikeuden hinta on ollut 5 euron kieppeillä. Jos hinta nousee tulevina vuosina 7 euroon tai sen yli, huutokauppatulojen on arvioitu nousevan yli 100 miljoonaan euroon vuodessa.
Rahaston perustaminen tukisi Mission Innovation -aloitetta, jonka jäseneksi Suomi liittyi hiljattain. Jäsenenä Suomi on sitoutunut kaksinkertaistamaan uusiutuviin energioihin ja energiajärjestelmiin suuntautuvan julkisen innovaatiorahoituksensa nykyisestä noin 50 miljoonan euron tasosta vuoteen 2020 mennessä.
