– Ohjelmistoalalle voisi syntyä nykyistä paljon enemmän kasvuyrityksiä oikeanlaisilla toimenpiteillä, valitettavasti valtiovalta ei vain tunnu ottavan kasvuyrityksiä tosissaan, harmittelee Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
Roiha kommentoi toimitusjohtaja Matti Heikkosen Talouselämä-lehdessä käynnistämää keskustelua.
– Ohjelmistoala ja ohjelmistovetoiset yritykset ovat juuri se paikka, jossa kasvuyrityksiä ja kasvua syntyy, jos olosuhteet ovat suotuisat. Nyt kasvuyritykset menestyvät vain omilla ansioillaan, vailla merkittävää valtiovallan tukea, aivan kuten Matti Heikkonen kirjoitti, sanoo Roiha.
Hänen mukaansa Benemenin toimitusjohtaja ja sarjayrittäjä Matti Heikkonen nosti Talouselämässä esiin monta tärkeää asiaa. Kirjoituksessaan ”Kasvuyritykset ovat Suomessa poliittisia maskotteja” Heikkonen harmittelee, että kasvuyritykset kyllä muistetaan juhlapuheissa, mutta ei käytännössä.
– Heikkonen on valitettavasti oikeassa siinä, että kasvuyrityksiä ei oteta Suomessa tosissaan, ja siksi niiden valtava yhteiskunnallinen potentiaali ei pääse oikeuksiinsa. Uusia työpaikkoja syntyy nimenomaan kasvaviin yrityksiin, ja paremmissa olosuhteissa työpaikkoja syntyisi vielä monin verroin enemmän. Alle kymmenen miljoonan euron kokoluokasta 50-100 miljoonan euron kokoluokkaan tähtäävät kasvuyritykset ovat nousijoita, joiden toimintaedellytysten parantaminen tuottaisi suurimman hyötysuhteen Suomelle, Roiha sanoo.
Hänen mukaansa kasvu ei kuitenkaan voi jatkua, jos uusia osaajia ei tule ja työllistäminen on vaikeaa.
– Moni jo kasvuun päässyt yritys voisi skaalata toimintaansa merkittävästi suuremmaksi, jos kasvun edellytyksiä tuettaisiin paremmin. Vastaavasti myös hyödyt taloudelle olisivat eksponentiaalisesti suuremmat, huomauttaa Roiha.
Roihan mukaan ohjelmistoalalla sekä pienet että suuret yritykset ovat samassa veneessä ja voivat hyötyä toisistaan huomattavasti.
– Erikokoiset ohjelmistoyritykset kamppailevat osin samojen, osin erilaisten ongelmien parissa. Alalla on suuri pula osaajista, joka koskettaa kaikkia toimijoita. Suuret yritykset voivat kouluttaa oman väkensä, ja vaikka sekin vie resursseja, niin pienillä ei ole tähän juuri edes mahdollisuutta. Suuryritysten ja pk-yritysten menestystä ei toisaalta pidä missään nimessä asettaa toisiaan vastaan, koska suuryritysten kanssa toimivat pk-yritykset ovat usein merkittävä osa suuremman yrityksen menestystä, ja päinvastoin. Kasvu on tärkeintä, ja siihen pitäisi olla eväät, Roiha toteaa.
Ehdotuksia kasvun helpottamiseksi on
Roiha alleviivaa, että kasvuyritykset ansaitsevat parempaa. Uusia työpaikkoja luovien, kasvuun päässeiden pk-yritysten potentiaali varsinkin ohjelmistoalalla on valtava. Nyt tarvittaisiin toimia sen saamiseksi käyttöön, Suomen kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
– Onko nykyhallitus tosissaan halutessaan löytää keinoja työllisyyden eteen? Koska Heikkonen niitä jo ansiokkaasti listasi: työllistämisen helpottaminen, työn tekemisen joustavuuden lisääminen, osakeinsentiivien verokohtelu, yritysjärjestelyiden verotus, yrittäjän henkilön suoja konkurssissa ja kasvuyritysten yritystukijärjestelmä, Roiha luettelaa.
Lisäksi varsinkin ohjelmistoalalla hän nostaisi esiin osaajapulan selättämisen esimerkiksi sopivia koulutuspaikkoja lisäämällä ja ulkomaisten osaajien houkuttelemisen Suomeen tähän tarvitaan oikeanlaista politiikkaa.
– Edes jostain näistä ehdotuksista voisi aloittaa, pääministeri Antti Rinne, Roiha sanoo.
