Iranilainen näkemys Yhdysvalloista Teheranissa. LEHTIKUVA/AFP

Donald Trump perui iskut Iraniin – Mitä USA tekee seuraavaksi?

Mikään tarjolla olevista vaihtoehdoista ei vaikuta Yhdysvaltojen kannalta kovin houkuttelevalta.

Presidentti Donald Trump ilmoitti perjantaina peruuttaneensa käskyn USA:n ohjusiskuista Iraniin vain hetkeä ennen niiden toteuttamista. Iskut olisivat olleet vastaus amerikkalaisen tiedustelulennokin torstaiseen alas ampumiseen.

Yhdysvallat on vahvistanut toukokuusta alkaen sotilaallista läsnäoloaan alueella keskittämällä sinne muun muassa tuhansia sotilaita, B-52-pommikoneita, Patriot-ilmatorjuntaohjuksia sekä USS Abraham Lincolnin johtaman lentotukialusosaston. Nyt presidentti Trumpilla on amerikkalaislehti The New Yorkerin mukaan valittavanaan neljä vaihtoehtoista etenemistapaa.

Niistä ensimmäinen olisi jatkaa ”maksimaalisen paineen” ylläpitämistä Iranin öljynviennin tyrehdyttämiseksi ja samalla tavoitella laaja-alaista neuvotteluratkaisua, joka kattaisi muun muassa Iranin tukeman terrorismin, ballistiset ohjukset, maan sekaantumisen muiden Lähi-idän valtioiden asioihin sekä ihmisoikeuskysymykset.

Onnistumisen näkymiä ei kuitenkaan pidetä lupaavina.

– Iranilla ei ole minkäänlaista kannustinta keskustella kanssamme. Olemme vahingoittaneet Iranin taloutta, mutta emme riittävästi saadaksemme maata neuvottelupöytään, eläkkeellä oleva amerikkalaisamiraali John Kirby sanoo.

Iran ei ole Syyria

Toinen vaihtoehto olisi tuoda yhä enemmän USA:n joukkoja, aluksia ja lentokoneita Iranin rajojen läheisyyteen. Yhdysvaltain laivasto voisi myös ryhtyä saattamaan öljytankkereita Persianlahdella.

Kerta ei olisi ensimmäinen, sillä jo Iranin ja Irakin välisen sodan aikana vuonna 1987 USA:n laivasto saattoi kuwaitilaistankkereita Persianlahdella operaatiossa, joka oli lajissaan suurin sitten toisen maailmansodan.

Saatetuista tankkereista ensimmäinen osui iranilaiseen miinaan, ja samoin kävi myöhemmin myös amerikkalaisfregatti USS Samuel B. Robertsille, joka lähes upposi.

Kolmas mahdollinen lähestymistapa on The New Yorkerin mukaan se, että Yhdysvallat vastaa sotilaallisesti Iranin jokaiseen provokaatioon.

– Tämä on se, mitä Valkoinen talo torstaiyönä harkitsi – vastine Syyriaan vuonna 2018 tehdyille täsmäiskuille. Kohteiden raportoidaan olleen Iranin ohjuspattereita ja tutka-asemia, lehti toteaa.

Iran ei kuitenkaan ole luhistumisen partaalla oleva Syyria, vaan sen asevoimien sanotaan yli 500 000 sotilaineen olevan maailman kahdeksanneksi voimakkaimmat. Rankaisutoimet maata vastaan lähettäisivät sille vahvan signaalin, mutta voisivat myös johtaa vihollisuuksien hallitsemattomaan eskaloitumiseen.

Jäisikö USA yksin?

Neljäs vaihtoehto olisi täysimittainen sota. Sitä kumpikin maa kiistää toivovansa, mutta molempien on siihen räjähdysherkässä tilanteessa varauduttava. Yhdysvaltojen kannalta sodan luonne todennäköisesti poikkeaisi merkittävästi siitä, mitä sen joukot ovat Afganistanissa ja Irakissa aiemmin kokeneet.

Minkä etenemistavan Yhdysvallat sitten valitseekin, se tarvitsee rinnalleen kumppaneita, The New Yorker toteaa. Vuosien 1987–88 operaatioon Persianlahdella osallistuivat myös Belgia, Britannia, Hollanti ja Italia. Tällä kertaa liittouman muodostaminen saattaisi kuitenkin osoittautua vaikeammaksi.

– En ole varma, miksi kukaan sitoutuisi tässä vaikeassa tilanteessa operoimaan kanssamme, kun otetaan huomioon, miten olemme heitä kohdelleet. Tämä hallinto on todistanut epäluotettavuutensa, USA:n entinen Nato-suurlähettiläs Douglas Lute arvioi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt