Verkkouutiset

Diktatuuri on huono lääke koronaan

BLOGI

Torjuntatoimet eivät ole kiinalainen menestystarina, vaan tragedia.
Juho Mäki-Lohiluoma
Juho Mäki-Lohiluoma
Kirjoittaja on lakimies ja maailman oikeistonuorten IYDU-järjestön varapuheenjohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Koronavirus leviää Kiinassa ja maailmalla. Uusimpien tietojen mukaan virukseen on sairastunut jo kymmeniä tuhansia ja kuollut pitkälti yli tuhat. Tilanne on huolestuttava, mutta ei asiantuntijoiden mukaan anna aihetta paniikkiin.

Läpi epidemian Kiina on saanut kiitosta sen hoidosta. Kun maailman terveysjärjestön WHO:n pääsihteeri Tedros Adhanom Ghebreyesus on lukenut maailmalle madonlukuja viruksen etenemisestä, on hän samalla muistanut jakaa kehuja Kiinalle. WHO-johtajan mukaan Kiinan vastaus uuteen koronavirukseen on ”asettanut standardin” sille, miten epidemioihin tulee suhtautua.

Kiinan toimet ovat kieltämättä olleet näyttäviä. Uusia sairaaloita on rakennettu vauhdilla ja kymmenien miljoonien ihmisten liikkumista on rajoitettu ennennäkemättömällä tavalla. Sosiaalisessa mediassa Kiinan valtiollisten tiedostusvälineiden tileillä leviää videopätkiä, jossa esitellään virusta vastaan taistelevien terveysviranomaisten koskettavia tarinoita ja huippunopeita rakennusprojekteja. Sairaanhoitaja suutelee videolla miesystäväänsä lasin läpi vuosipäivänä. Lääkärien kasvoille on jäänyt suojamaskeista painaumia, kun virusta vastaan on taisteltu yötä päivää. Koskettavaa, sanoo moni.

Informaatiotulvasta on helppo vetää johtopäätös, jonka mukaan Kiina on tehnyt kaikkensa viruksen taltuttamiseksi. Moni on ehkä hiljaa itsekseen ajatellut, että viruksen syntyminen juuri Kiinaan oli onnenpotku, sillä autoritaarisesti johdettu maa kykenee eristämään kansalaisiaan ihmisoikeuksista piittaamatta ja patoamaan näin viruksen etenemistä.

Todellisuudessa diktatuuri on huono lääke myös koronaan.

Autoritaaristen valtioiden surkeisiin puoliin kuuluu se, että hallinnon alemmalta tasolta ei uskalleta raportoida ylöspäin juuri muita kuin positiivisia asioita. Myös koronaviruksen kohdalla viranomaiset yrittivät ensin peitellä asiaa. Viruksen havainneen wuhanilaisen lääkärin Li Wenliangin käskettiin pitää asia omana tietonaan. Nyt hän on kuollut, sillä suojaustoimenpiteitä ei aloitettu.

Myös Kiinan raportoimat luvut ja viruksen leviämisen aikataulu on kyseenalaistettu. Kun maa kertoi viruksesta maailmalle 30. joulukuuta, virus levisi tutkijoiden mukaan Wuhanissa paljon viranomaisten kertomaa pidemmällä. Lancetissä julkaistun artikkelin mukaan ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin jo 1. joulukuuta, eli lähes kaksi viikkoa kiinalaisten kertomaa aiemmin. Se tarkoittaa, että virus on teoriassa voinut levitä Wuhanissa jo lokakuussa.

Ei ole selvää, pimittikö Kiina tietoa tahallisesti vai taitamattomuuttaan. Taustalla voi olla halua suojata taloudellisia intressejä, aluevirkamiesten omaa urakehitystä tai ihan vain riittämättömät kyvyt arvioida tilanteen vakavuutta. Syystä riippumatta lopputulos on sama: maailmalla on Kiinan toimien myötä ollut vähemmän aikaa varautua ja ratkaista tilannetta, kuin sillä olisi parhaassa tapauksessa voinut olla. Myös Kiinan sisällä salailu ja läpitunkeva luottamuspula ovat johtaneet lukuisiin ongelmiin ja tragedioihin.

Kansainvälisiin ja suomalaisiin terveysviranomaisiin voi luottaa. Koronavirus on juuri niin vakava asia kuin meille kerrotaan. Ei vähemmän, ei enemmän. Kiinan vastaus koronavirukseen on sen sijaan jälleen yksi osoitus siitä, että diktatuurit ja autoritaariset hallinnot eivät toimi. Koronaviruksen torjuntatoimet eivät ole kiinalainen menestystarina, vaan tragedia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)