Hongkongin Victoria Park täyttyi mielenosoittajista 18. elokuuta 2019. LEHTIKUVA / AFP Isaac Lawrence

Demokratian suosio laskee länsimaissa – tutkijalta esimerkki Ruotsista

Amerikkalaistutkijan mukaan autoritaarisissa maissa nuoriso janoaa demokratiaa, kun lännessä siihen on kyllästytty.

Länsimaissa eletään tunnetun amerikkalaisen historiantutkijan, professori Anne Applebaumin mukaan aikaa, jota leimaa heikkenevä luottamus vaaleilla valittuja johtajia, instituutioita ja jopa demokratiaa kohtaan.

Applebaum viittaa kahden yhteiskuntatieteilijän Yascha Mounkin ja Roberto Stefan Foan parin vuoden takaiseen artikkeliin, josta ilmenee, että useissa länsimaissa kasvava osa kansalaisista ei enää pidä välttämättömänä elää demokraattisessa yhteiskunnassa.

– Trendi on erityisen korostunut nuorison keskuudessa. Ottaakseni satunnaisen esimerkin, 1930- ja 1940-luvuilla syntyneistä ruotsalaisista yli 80 prosenttia uskoo demokratian olevan välttämättömyys. Vuonna 1980 syntyneiden ruotsalaisten parissa luku on vajonnut 60 prosenttiin, Anne Applebaum toteaa The Washington Postiin kirjoittamassaan kolumnissa.

Lukuisat vakiintuneet demokratiat Unkarista Intiaan ovat hänen mukaansa purkamassa kansanvallan kannalta keskeisinä pidettyjä instituutioita ja periaatteita aina riippumatonta oikeuslaitosta myöten.

Nuoriso marssii eturivissä

Samaan aikaan, kun demokratia on useissa länsimaissa joutunut puolustuskannalle, Applebaum kehottaa kääntämään katseet itsevaltaisesti hallittuihin maihin, joissa usko demokratia ihanteisiin on erityisesti nuorten keskuudessa vahvempaa kuin milloinkaan ennen.

– Tässä on paradoksi: planeettamme kahdessa autoritaarisimmassa maassa puolustetaan demokratiaa ennennäkemättömin mielenosoituksin innostaen juuri sitä sukupolvea, joka on lännessä kyllästynyt demokratiaan, Applebaum sanoo.
Hongkongissa useimmat ihmiset – ja varsinkaan suuri enemmistö nuorista – eivät mielipidemittausten mukaan tue kiinalaista hallintoa eivätkä edes tunne itseään kiinalaisiksi, hän toteaa.

– Aivan kuten Hongkongissa, myös Venäjällä mielenosoitusten johdossa on nuoria ihmisiä, joista kukaan ei pysty muistamaan muuta johtajaa kuin Vladimir Putinin. ”Olen 20-vuotias, eikä vapautta ole koko elämäni aikana ole ollut yhtenäkään päivänä”, eräs heistä sanoi reporttereille, Applebaum kertoo.

Mallia idän rohkeilta toisinajattelijoilta?

Applebaum pitää paradoksin ymmärtämisen kannalta ilmeisenä, että vakaissa demokratioissa elävien kansalaisten on usein vaikea arvostaa sitä, mitä heillä on.

– Samoin kuin varallisuus tai terveys, myös poliittinen vapaus saattaa olla asia, jolle ihmiset eivät anna arvoa, jos se on ollut heillä aina, hän sanoo.

Länsimaissa on Applebaumin mukaan totuttu ajattelemaan, että poliittiset vaikutteet virtaavat lännestä itään. Niin ei hänen mielestään kuitenkaan välttämättä ole, vaan läntisten yhteiskuntien kansalaisilla saattaisi nyt olla opittavaa vakaumuksensa puolesta kamppailevilta itäisiltä toisinajattelijoilta.

– Voi olla, että me lännessä emme yksinkertaisesti ole pohtineet, millaisia keinoja tavallisten ihmisten on käytettävä kilpaillakseen maailmassa, jossa raha on merten takana, valta on näkymätöntä ja apatia laajalle levinnyttä. Kenties meidän on syytä oppia niiltä, jotka ovat asiaa miettineet.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt