Virossa järjestettiin eilen sunnuntaina 17.10. kunnallisvaalit, joissa jaettiin 1717 valtuustopaikkaa 79 kunnassa ja kaupungissa. Äänestysaktiivisuus oli 54,8 prosenttia, joka on 1,4 prosenttia enemmän kuin edellisissä vuoden 2017 kunnallisvaaleissa.
Viron hallituksenkin muodostavat Keskustapuolue ja liberaali Reformipuolue olivat edelleen maan suurimmat kuntapuolueet 24,4 ja 19,5 prosentin kannatuksillaan. Keskustan äänimäärä supistui vuoden 2017 vaaleista 2,9 prosenttia ja reformin 2,2 prosenttia. Erinäiset paikalliset vaaliliitot saivat 24,3 pronsettia äänistä.
Suurin voittaja oli odotetusti Viron konservatiivinen kansanpuolue (EKRE), joka vuoden 2017 vaaleihin verrattuna kaksinkertaisi kannatuksensa 6,7 prosentista 13,2 prosenttiin. Kaupungeista EKRE oli suurin puolue Pärnussa.
Uusi tulija oli Eesti 200, joka jäi vuoden 2019 parlamenttivaaleissa niukasti 5 prosentin vaalikynnyksen taakse. Nyt kunnallisvaaleissa se sai 6 prosenttia äänistä. Tallinnassa se pääsi peräti tasoihin EKREn kanssa 9,5 prosentin kannatuksellaan.
Viron perinteinen oikeistopuolue Isänmaa (entinen IRL), joka muistetaan erityisesti Mart Laarin pääministeriyden ajalta, sai torjuntavoiton nostaen kannatustaan 0,4 prosenttia 8,4 prosenttiin. Helpotus puolueelle, jonka gallup-kannatus on välillä ollut 5 prosentin äänikynnyksen tienoilla. Toisaalta se jättää vaikutelman entisen suuren ja keskisuuren puolueen pysyvästä taantumisesta pienpuolueeksi.
Suurimman tappion kärsivät sosiaalidemokraatit, joiden kannatus enemmän kuin puolittui 10,4 prosentista 5 prosenttiin. Puolueelle jäi 151 valtuustopaikastaan koko maassa vain 48.
Perinteisesti yksinvaltaisesti venäläisenemmistöistä Narva johtanut Keskustapuolue menetti 23 paikastaan peräti 13, kun edellisten vaalien 66,8 prosentin kannatus kutistui 31,5 prosenttiin. Voiton vei Narvan entinen virolainen kaupunginjohtaja Katri Raik ja hänen vaaliliittonsa 15 paikallaan. Raikin vastustajat olivat onnistuneet hänet syrjäyttämään Narvan johdosta juuri ennen vaaleja, mutta nyt kaupunkilaiset palkitsivat.
Tallinnaa näihin päiviin asti on johtanut yksinvaltaisesti venäjänkielisten tuella Keskustapuolue, jonka kaupunginjohtajan Mihhail Kõlvartin syrjäyttäminen oli keskeinen vaalitavoite. Vaikka keskusta menettikin kaksi paikkaa, ei venäjänkielisen Kõlvartin asema ole välttämättä uhattuna.
Tallinnaa aikanaan lähes omana valtionaan johtanut pitkäaikainen pormestari Edgar Savisaar putosi Tallinnan kaupunginvaltuustosta. Vielä vuoden 2013 kunnallisvaaleissa hän sai hieman alle 40 000 ääntä, mutta nyt vain 437.
Virossa vihreät eivät menestyneet naapurimaiden tai muun Euroopan tapaan. Puolue sai vain kaksi paikkaa koko maassa ja nekin pienestä võrulaisesta Antslan kunnan 17-paikkaisesta valtuustosta.
