Datapaisumus laajenee. Yhä useampi laite ja palvelu kytkeytyy alkavan vuosikymmenen aikana verkkoon tuottaen ja tarviten bittimuotoista informaatiota. Viimeistään nyt on ymmärrettävä, että data on talouden keskeinen tuotannontekijä, jota ilman yritysten rattaat eivät pyöri eikä uutta arvoa synny.
Data on resurssina poikkeuksellinen. Toisin kuin työvoima, pääomat ja luonnonvarat, sitä voidaan hyödyntää samanaikaisesti useassa paikassa, eikä se käytössä hupene. Mitä enemmän dataa liikkuu ja mitä moninaisempiin yhdistelmiin sitä muunnetaan, sitä enemmän hyötyjä syntyy. Henkilötietojen liikuttelussa standardien on oltava korkeat: ihmisen on itse voitava tehdä viimekätiset ratkaisut datansa käytöstä.
Enää ei riitä, että yritykset varmistavat tavanomaisten toimitusketjujensa toimivuuden. Jatkossa niiden on huolehdittava myös pääsystä laadukkaisiin datavarantoihin ja -palveluihin.
Suomi jäämässä dataliiketoiminnan marginaaliin
Datan taloudelliset mahdollisuudet ovat mittavat. Maltillisessakin skenaariossa eurooppalaisen datatalouden arvo kasvaa lähivuosina reilun yhdeksän prosentin vuosivauhdilla, mikä on tuplasti muuta taloutta nopeammin. Tällä tahdilla datatalouden kokonaisarvo nousisi EU:ssa vuoteen 2025 mennessä 550 miljardiin euroon.
Tätä kehitystä vasten on huolestuttavaa havaita, että Suomi uhkaa jäädä datalouhinnan keskikastiin. Datatalouden kasvunennusteemme (8,2 prosenttia) on EU:n keskitason alapuolelle, kun naapurimaidemme Ruotsin (14,4 prosenttia) ja Viron (12,1 prosenttia) ennusteet ovat unionin kärkeä. Tämä heijastelee koko taloutemme heikkoa kasvunäkymää. Toisaalta se tarjoaa muistutuksen siitä, että Suomen edelläkävijäasema digitalisaatiossa ei automaattisesti käänny paremmaksi tuottavuudeksi.
Suomen on herättävä pohtimaan, miten erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia datan hyödyntämiseen parannetaan. Sarkaa riittää. Sitran tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset suhtautuvat datatalouden mahdollisuuksiin pessimistisemmin kuin firmat verrokkimaissa: vain noin joka kolmas näkee datassa kilpailuetua. Suomalaisten yritysten määrä on suuri (48 %) datatalouden epäröijien joukossa.
Lisää edelläkävijöitä ja avaruusmatkaajia
Jotta pk-yrityskentän odotukset kirkastuisivat, tarvitaan markkinoille enemmän dataa hyödyntäviä tavallisia firmoja. Konepajoja, liikennöitsijöitä, kauppiaita, rakentajia sekä siivous- ja muita palvelualojen yrityksiä. Data ei saa jäädä mielikuvissa teknologiayritysten yksinoikeudeksi.
Yksi keino arkisten edelläkävijöiden määrän lisäämiseen olisi käynnistää mittava yritysohjelma, joka vahvistaisi yrittäjien ja muun liikkeenjohdon ymmärrystä datan avaamista kehitysnäkymistä. Valmiita konsepteja tämän pohjaksi löytyy Sitran ja Teknologiateollisuuden piloteista.
Suomi on pieni markkina myös datan näkökulmasta. Vähänkään kasvuhakuisempien yritysten on päästävä varhain kiinni rajojen takaa löytyviin data-avaruuksiin. Perinteiset vienninedistämisratkaisut eivät sovellu, kun yrityksiä on tarve integroida monikansallisiin dataekosysteemeihin. Suomen olisikin alettava varhain rakentamaan datataloudessa tarvittavia kansainvälistymispalveluita, Team Finlandin 2.0-versiota.
Data ja sen saatavuus tulevat määrittelemään kansantalouksien menestystä. Siksi aiheeseen kytkeytyy kosolti geopoliittista kädenvääntöä erityisesti maailmanmahtien Yhdysvaltain, Kiinan ja Euroopan unionin kesken. Suomi on osana EU:ta rakentamassa maanosan digitaalisia sisämarkkinoita sekä päättämässä näin EU:n sisäisten ja ulkoisten datavirtojen puitteista. Tässä työssä meidän on otettava kaikki etu irti Euroopan digitalisoituneimman maan asemastamme (katso DESI-indeksi).
Unioni tarjoaa meille vipuvartta vain tiettyyn pisteeseen asti. Siksi Suomen on itse pidettävä huoli siitä, että omat datatalouden fundamenttimme, eritoten osaaminen ja kanavat maailmalle, ovat kunnossa.